28.11. Oslo (NO)

Matka kesti yllättävän pitkään kun tiet pieneni Saksan moottoriteihin tottumisen jälkeen. Oli jo pimeää kun saavuttiin paikalle ja yöllä lähdetään Tukholmaan, joten ei paljon kaupunkia päässyt ihastelemaan. Tää Rockefeller onkin sitten jo ihan oikee keikkapaikka. Katsomoa löytyy kolmessa kerroksessa. Kapasiteetti on vaatimattomat 1200. Samaan kompleksiin kuuluu kaksi muutakin klubia. Toinen vieläkin isompi ja toinen reilusti pienempi.
Iso setti EAW:ta, Iso H2k, 2ch dbx:n 160SL (se sininen putkikompura), 8ch dbx 160A, 8ch dbx 1066, 12ch Drawmer DS501 sekä aika vakuuttava efektivalikoima sis. 2290, PCM42, PCM81, PCM91, M2000, SPX900 ja SPX990. Kattava mikkivalikoima ja mukava tyttönen talonhenkilönä.
Vähän hankala paikka miksata etupään sijainnin takia.

Ennen keikkaa ihmeteltiin jonoa naapurissa (se isompi halli) olevalle Kentin keikalle. Ihmettely jatkui keikan jälkeen. Kolme iltaa loppuunmyyty. Meillä taasen oli vähän tyhjän oloista. Parempi veto kuin eilen kaikin puolin kuitenkin. Hyvä mieli. Kotopuolestakin lähestyttiin työhommien puolesta, mikä lisäsi vielä iloa. Väsyttää ihan helvetisti. Nukuin StS:n keikan ajan ja nyt on ihan kuollut olo. Huomenna nukutaan Tukholmassa koko päivä. Jos sitten taas pääsis kartalle. Vähän alkaa ja välillä vilahtelemaan semmoinen jännä haikeuden tunne. Tähän on kuitenkin jo sen verran päässyt tottumaan ja ihmiset tullut tutuiksi että... no silleen. Tiiätte varmaan.
Ei sillä. Kyllä on ihan saatanan hienoa päästä kotiin. Muutaman päivän päästä.

Suomesta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Ei taida olla enää Hawaijipaitakeli vai mikä se niin harmittaa?

Välipalapöytä mallia Norja.


Rockefellerin ohjelmistoa.


Ja naapurin.


Sami from Amorphis.


Ei kysyttävää.


Näkymä ensimmäiseltä parvelta. Ylemmäs en enää jaksanut kiivetä.


Elekee sinne menkö! Tulukee tänne. Kent. Höh.


Itse valitsin hevin.


Oli sitä joku lopulta eksynyt tännekin.


Ruokailu mallia buy-out. Oli muuten hyvät lätyt.