Viikonlopun saldoa

Se ois viikko taas pulkassa.
Torstai meni siis talkkarina Bepopissa. Voi jessus, mitä meininkiä. Asiakkaiden suhteen siis. Ei ole uusi asia mutta jaksaa hämmästyttää aina. Eipä tuota tosin paljoa ollut niin ei niistä hirveästi häiriöksi ollut. Mitä nyt keskenään nahistelivat.

Martinia vietiin siivu puolelleen ja perus vermeet. Aika helppo keissi. Olin valmistautunut toimittamaan riderin mukaisen kattauksen mutta tippuikin linjat 16->11. No mikä jottei. Ja omia mikkejä äänihemmolla vielä mukana. Ihan jees.
Siitä jatkettiin perjantaina hissiroudauksella kaksi kerrosta ylöspäin Amarilloon. Pienen pohdinnan jälkeen vaihtui edellisen illan 32ch GL2800 huomattavastikin pienempään 24ch GL2800:n. Nytkin joutui pitämään tiskistä kiinni koko illan ettei lentänyt kaaressa lattialle. Ahdasta on niin eipä auta. Piti olla joku rockabilly jamboree mutta ei nyt ihan natsanneet bändit tilaisuuden henkeen. Eipä se minnuu haitannut. Etenkin toinen bändi, joka veti suuren määrän Zeppelin-covereita toimi hienosti. Mukava oli vetää. Ihan tyytyväinen olen lopputulokseenkin. Tulipa roku vielä ilmoittamaan keikan jälkeen että meikäläinen taitaa olla ihan ammattimiehiä. Niin. No mikäs siinä.
Kamat pikaisesti laatikoihin ja puolentoista tunnin odottelu että saatiin rullailtua kamat pois. Vetää viikonloppuiltaisin ihan kiitettävästi massaa kyseinen juottola. Ja roudaus on tietysti baaritiskin ohi joka nyt sattuu olemaan muutenkin koko rakennuksen kapein paikka. 4.30 kotona.

Tänään oli taas herätys aivan liian aikaisin. Piti käydä palaveeraamassa kevään kiertuehommeleista. Taas.
Stellan kanssa menee siis kevät aika tiivisti ja kesällä on kans jotain kekkereitä.
Ei tartte paljon sosiaalista siviilielämää viikonloppuisin viettää. Mutta sepä ei haittaa. Töitä riittää.

Ja juhlaa! Mulle lähtee rundille uusi tiski. Tuli nyt viikolla firmalle ja oon pari kertaa käynyt hypistelemässä. Tänään laitettiin vasta ensimmäisen kerran virrat päälle koneeseen. Eli ei ole paljon kiirehditty. Pitää vielä testata että kaikki on kunnossa. Käytetty kun on. Tosin suht’ vähän käytetty. Näin myyjä väitti. Teippitahroja lukuun ottamatta ei ainakaan ulkoisesti ollut mitään. Casea on tosin vähän runneltu. Kosmetiikkaa. Helevetin painava se on. Ja just eikä melkein sopivasti kanavia. Joutuu jättämään jotain jo poiskin mutta on sen verran hyvä peli että ehkä siellä voi toiseen kitaraan riittää yksikin mikki.
Hifistelyä. 24 kanavaa lavalta viiden hengen orkesterista. Ja pari vois mielellään vielä ottaa. Onko järkee vai ei? No on siellä lavalla oikeasti sitä tavaraakin.
24+4 kanavainen Soundcraftin MH3 (mm. Euroopan tarinoista tuttu) on siis tämä kyseinen verme. Mie tykkään.
Jos jättää sen painon ja koon huomioimatta.
Jos ois ollu sen kahdeksankin kanavaa enemmän niin ois jääny kyllä varastoon.
Valinta alkaa ehkä kaduttamaan jossain vaiheessa kevättä kun sen parikymmentä kertaa työntelee bussin ramppia ylös ja alas ja välissä temmeltää kierreportaissa. Mutta eikös se mennyt niin että taiteen takia pitää kärsiä?
Uusi gate vielä tilaukseen niin alkaa olla setti valmis. Tuli nimittäin tuosta noin vain pari tomia lisää settiin. Joko toinen DS201 tai Ranen 4ch digihärpätin. Taitaa mennä ihan vaihtelun vuoksi tuonne Rane-osastolle. Ranen EQ:n varmaan otan taas kanssa. Digivehkeitä liuilla ja potikoilla varustettuina. Ei paskimpia.

Saapi tulla tutut ja tuntemattomat keikoille ihmettelemään. Ilmoittelen niistä kunhan bändi ja myyjä alkavat niistä julkisesti ilmoittelemaan. Laajalla skaalalla tullaan kuitenkin taas Suomi kiertämään.

Tänä iltana pidän vapaata. Sen verran jos jaksais liikkua että kävis Kellarissa kattomassa Liekin.