On the road again...

23.04.-26.04. Helsinki, Lohja ja Jyväskylä

2008-05-23T08:48:00.005+03:00

Helsinki:
Lähtö oli kukonlaulun aikaan. Oli poppareilla jotain promoamista ja Anttilan nimmarisessiota yms. yms., joita varten erinäisistä syistä johtuen ei olis tarvinnu lähteekään noin aikaisin. Mentiin sitten ison maailmaan tyyliin erittäin hyvissä ajoin Tavastialle ja laitettiin kaikessa rauhassa kamat pystyyn. Kun talonmies tuli paikalle, oli meillä kamat about valmiina. Sähköä ja muutama piuha vissiin tarvittiin. Ollaan näköjään aika omavaraisia jos sille tuulelle satutaan. Sakella oma valokattaus mukana ja muutenkin vähän ihmeellistä meininkiä ilmassa.
Heikiltä hajosi joku midi-hässäkkä delaykoneesta, joita säätivät Janin kanssa piiiiitkään. Ja Turbolta kärähti Ampegin nuppi, jonka kävi vaihtamassa hajonneen uuteen. Ehkä ihan hyvä että tultiin ajoissa.

Uunituore backdrop tuli suoraan pelipaikalle. Sitähän siinä äimisteltiin kans jonkun aikaa. Just eikä melkein sopiva Tavastian lavalle. 6m x4m on kokoa niin riittää pienemmille festareillekin.

Keikka oli perushyvä. Yleisöä paljon ja hyvällä meiningillä mukana. Ihan jees.
Virkuntaus paukutti keikan aikana ennen tsekkiä vaihdetun virvelin kalvon kuopalle. Käyttökelvottomaan kuntoon. Ja just ku se ois alkanu kuulostamaan hyvältä. Ei ollu kuulemma hyvä kalvo. Miettikää mikä metakka on pikku pizzerioiden nurkissa.
Tämän lisäksi pelleistä lentää kipinää.

Kiitos Kirvesmäen Antille kärsivällisyydestä! Oli menny terveisetkin Pekalle perille:) Oli kuulemma ollu Hanoillakin mielenkiintoiset keikat. Tarina kertoo semmosta.

Välipäivä:
No senhän nyt tietää, miten tässä kävi. Ei ihan päiväraha riittänyt.

Lohja:
Vitun navigaattorit, niiden keksijät ja monitoriteknikko (syyllinen on etsittävä), joka on tehnyt navigaattorin ohjelmoinnin.
Mie ajovuorossa. Kisiksen parkista poppareiden entisen levy-yhtiön kautta matkaan. Voi jumalauta sitä vehettä. Melkosta kaatuilua oli matka ja sanan säilä lauloi (syyllistä on rankaistava).

Mikähän Lohi se keikkapaikka nyt oli. Oli mikä tahansa, niin aika vittumaisessa paikassa siellä on se vittumainen roudaus. Perkele. Iltapäiväruuhkassa paikallisen S-kaupan parkkipaikalla. Ei oo täyttä. Ei.
Onneksi oli hyvä kantoapu. Joo joo. Oikeesti. Hirmusia bodareita. Pelkäsin niitä vaikka ne hymyili ja oli ystävällisiä. Ne oli vaan niin saatanan bodattuja. Eikä sillä tavalla kuin Exxa (tietäsitte vaan, se on ihan saatanan pelottava jätkä). Hymiö.
Selvis miulle vähän myöhemmin että olivat paikan pokeja.

Keikasta ei oikein mitään sanottavaa. Paitsi että:
Virkuntaus tuo merkittävä rumputaiteilija... Tai eipä oikeestaan mitään.

Kamat laitettiin vielä yöllä pakettiin mutta tehtiin ratkaisu jättää roudaus aamuun. Ei ollu ihmisen paikka olla tämä yökerho. Yöllä vielä bussissa pikainen tekniikan palaveri. Tuttujakin tuli nähtyä Lohhjalla, mikäpä mukavampaa.

Jyväskylä:
Lutakon komitea oli vastassa kun päästiin lastauslaiturille. Oli taas jotkut messut niin on tuon bussin kanssa vähän semmosta siinä parkkipaikalla. Sori vaan sille (varmaan), jonka kuskin puolen oven viereen jätettiin auto silleen ettei varmasti oo siitä päässy sisälle. Se ei ollu parkkipaikka. Oma vikasi.
Helppo roudi. Kantoapu toimii. Vähän harhaan johtava käsite kun ei meillä ole mitään kannettavaa. No kuitennii.

En oo oikein noista TACin tiskeistä vielä päässy jyvälle. Jotenkin siinä ei Drawmerin halpisgatet toiminu sen tiskin etusten kanssa yhteen. Eiku vittuun ne geitit sieltä ja hyvin (paremmin) pärjäs ilmankin. Muutenkin aika luomosoundia.
Lutakko oli loppuunmyyty. Mikäs siinä. Ensimmäistä kertaa miulle näytettiin tissit keikalla. Vähän siinä järkyttyi mutta kai siihen vois tottua. Jätkät ois kyllä voinu olla muuallakin sen keikan ajan. Vitun siistiä kun muutama torspo möykkää vieressä niin että yleisö häiriintyy. Terveisiä vaan! Vähän hävetti. Sekä omasta että teijän puolesta.
Kamat autoon ja nokka kohti kotia. Hyvissä ajoin päästiin lähtemään eli aamulla olin kotona.

Tänään on eka yhteiskeikka Joensuun kaupunginorkesterin kanssa. Kunnon kaatuilua. Kuulette varmasti myöhemmin lisää.

18.04.-19.04. Tampere ja Laihia

2008-05-08T00:57:00.002+03:00

Tampereen YO-talo on tullut tutuksi viime vuosien aikana. Ikinä se ei oikein ole päässyt säväyttämään. Lähinnä sen hyvin mielenkiintoisen, jopa haastavan tilan takia. Siinäpä se ongelma oli nytkin. Etupää oli vaihtanut paikkaa sitten viime kerran. Pari metriä oli tullut eteenpäin. Ideatasolla hyvä juttu. Ei vaan se karsina siinä ympärillä ole yhtään mistään kotoisin. No eipä näille meikäläinen mitään voi.
Muuten kutakuinkin peruskeikka. Vähän haikea olo oli välillä vedellä neljällä groupilla kahdeksan VCA:n jälkeen.
Kiitokset muuten taas paikan teknikoille. Loistavaa meininkiä! Ässä-porukkaa.
Semmosta olis tosin että jos korjaisitte sen Crestin ennen ensikertaa. Ei tainnu olla montaa liukua, joka ei olis rähissy.

Ei taaskaan kaikki halukkaat mahtuneet sisälle. Oli paikka aika tukossa. Ja jotenkin aika hysteerinen yleisö. Hieno keikka.
Yöllä pistettiin kamat autoon ja bussi hotellille parkkiin. Siinä sitten pieni tekniikan palaveri. Muistaakseni aika hyvä palaveri. Kaikki tais olla kutakuinkin samaa mieltä ja kaikki oli hyvin.

Käytiin siinä kellarissa syömässä. Ihan hieno paikka. Todella hieno. Ja hyvät sapuskat. Ei vaan nälkäisenä tule kuin äkäiseksi tuommoisista annoksista.

Seuraavaksi Laihialle. Tuollakin ollaan oltu joskus ennen. Tuntuu olevan näitä paikkoja, jotka vaihtavat nimeään aika tiuhaan. Helppo roudaus. Ramppi suoraan lavalle. Sehän toimii.
Sama meininki kuin viimeeks. Ei oikein porukkaa kiinnosta bändi vaan keskenään nahistelu. Eihän siinä. Hyvä ratkaisuhan sekin on.
Kamat laatikoihin yöllä ja aamulla työnneltiin autoon.
Nokka kohti uusia seikkailuita.

11.04.-12.04. Vantaa ja Eura

2008-05-06T20:20:00.002+03:00

Jostain syystä ihan uusi paikka meille tämä Tulisaatana. Tuolla piti joskus aikaisemmin olla keikka muttei ollukkaan. Ja tämän piti alunperin olla Helsingin Presidentissä, vaan ei ollukkaan. Etukäteen olin paljon kuullut puhuttavan pahaa tästä paikasta mutta ei miulla oikeestaan oo mitään piipitettävää. Tämmöstä tää välillä on. Kantoapu oli helvetin noheva.
Päätin omalla setillä vedellä pienen pähkäilyn jälkeen (lähinnä että jaksaako roudata ja kytkeä. Kannatti). Laitoin talon setin etufilliksi auxin taakse. Oli sanonu joku talon tyyppi että kannattaa mieluummin tuoda omat kun talon järjestelmä ei oikein futaa. Eihän se oikein:)

Mitä näistä nyt oikein osais sanoo? Peruskeikka. Ois ollu kivempi vedellä aavistuksen kovempaa mutta oisko ollu taas järkevää? Tokkopa. Keikan jälkeen kamat nippuun ja viihtymään. Perussettiä.

Seuraavan päivän ohjelma olikin taas osastoa: pelko, kauhu, yms.
Euran ja legendaarinen Osman tupa.

Tuttu paikka. Ei ollut ongelmia viime kerralla. Eikä nytkään.
Eikä alettu niitä myöskään hakemaan. Aina ei se joillekin ominainen vaistomainen ja pakonomainen riidan haastaminen kannata. Semmosiakin tyyppejä on vastaan tullut. Onneksi ei lähiaikoina.

Aamulla kamat nippuun ja autoon. Helvetin pitkä kotimatka.

04.04.-05.04. Iisalmi ja Varkaus

2008-05-04T23:46:00.004+03:00

Huh. Melkoinen vyyhti alkaa olla taas purettavana keikkajorinoita. On näköjään taas laiskotus alkanut kun ei jaksa viikolla paljon keikkoja ajatella. En tosiakaan katso velvollisuudekseni tilittää, miten perseestä oli missäkin, mutta pitää nyt kuitenkin yrittää kun kerran tuli aikoinaan aloitettua. Pitää tässä lätkän ohessa yrittää vähän muistella.

"Kiertueen" toinen viikonloppu meni vielä vähän treenaillessa toimintatapoja. Mie käsitän kiertueen rykelmänä keikkoja jonka jälkeen tullaan kotiin. Viikonloppujen parin keikan pyrähdykset on vähän semmoista näpertelyä. Ei kerkee päästä edes fiilikseen. No mutta kuitenkin.

Iisalmi oli mulle entuudestaan tuttu. Taas näitä Bepoppeja, joita ei ole kukaan ikinä suunniellut oikeastaan mihinkään. Eikä varsinkaan tätä. Vitti, viis ihmistä lavalla. Ja rivissä, kun ei rumpujen eteen mahdu edes mikkiständi pystyyn. Sinne sekaan valot, kitaraständit, yms. ja yms. Perusmeiningillä kuitenkin taas hoidettiin. Pari Robea tosin jätettiin suosiolla autoon. Martinin setillä aika mielenkiintoinen vedettävä paikka. Leveä mutta lyhyt ja sub-osasto aika tuhti tod.näk. johtuen "uima-allas"-tyylisestä tanssialueesta. Ahdistava paikka mutta muuten hyvä meininki. Porukkaa oli taas hyvin ja keikkakin oli sinne päin. Pientä hakemista vielä kaikin puolin.
Plussaa kantoavun puuttumisesta. Muutaman portaan roudaus oveasta, josta just sai tiskin kääntymään sisään. Toinen vaihtoehto olisi ollut samassa tasossa oleva n. kilometrin työntö käytäviä pitkin hortoillen sinne tänne kääntyillen ja viimeisestä kulmasta ei olis isommat laatikot mahtuneet mitenkään. Semmosta. Kiitti.

Meikäläinen aamulla rattiin ja nokka kohti Varkautta. Välimatka about n. melko sopiva. Jonkun kolleegan blogista muistin lukeneeni että lava on melko pieni joten Jani tilasi lisäpaloja, jotka osoittautuivat tarpeellisiksi. Vähän tiukkaa teki nytkin. Aikainen load-in ja tsekki johtuen häävastaanotossa samaisessa tilassa. Alun hämmästyksen ja pelon jälkeen akustisesti jopa melko miellyttävä tila. Oli peiliä aika paljon lavalla.
Nyt hätäisimmät odottaa pahinta mutta eipä mitään. Järjestävä taho oli hyvissä ajoin liikenteessä ja kysyi että olisiko tällainen millään mahdollista? Ja oli vielä katsonut kalenterista että ei olla kaukaa tulossa. Annettakoon anteeksi. Ja annettiin. Tiukkaa mitääntekemättömyyttä harrastettiin muutama tunti välissä ja keikalle, joka alkoi vihdoin toimimaan. Kaikin puolin.
Tupa täynnä ja meininki melko mukava. Keikan jälkeen kamat autoon ja nokka kohti kotia. Pienessä pöhnässä menikin vajaa pari tuntia rattoisasti. Semmoista palautetta mukana olleelle työharjoittelijalle (käyttää itsestään nimeä: toimitusjohtaja), että aika kehno panostus ja huono motivaatio.
Hotel Oscarin yökerho oli muuten paikka jos kiinnostaa.

Lisähuomautus pelin tiimellyksessä:
Aikalisän ottamisesta ennen kahta viimeistä minuuttia pitäisi saada rangaistus pelin viivyttämisestä.

20.3.-23.03. Päästäisen perinteet

2008-04-11T01:56:00.001+03:00

No niin. Kauan on aikaa mennyt siis taas viime kerrasta. Mitenkä se aina laiskottaakin tarttua näihin kirjallisiin tehtäviin?

Stellan keikat alkoi kolmisen (vai jo nelisen?) viikkoa sitten ihan toden teolla.

Ahkeran varastonäppäilyn jälkeen päästiin vihdoin tositoimiin Kiteellä.
Meikäläinen kunnostautui ensimmäisenä kuskin pallilla. Joensuu-Kitee on just sopiva matka ajella. Siitä pitemmät alkaa käymään työstä. Matkaan lähdettiin tekniikan voimin ihan kolmestaan, joten olikin miellyttävän rauhallista ajella.
Kiteenhovi, vai mikä se hotelli nyt siellä ikinä onkaan, ei ole ihan niitä suosikkimestoja. Ei ollut viimeeksi eikä ollut nytkään. Noin niinku akustisesti ajatellen. Lavan edessä vois olla ihan ok soundi. Jos. Jos sen tietäis sinne taakse että mitä edessä tapahtuu. Takana, missä etupää sijaitsee, on semmoinen tutina että on ihan turha yrittää edes tehdä mitään taikatemppuja. Joka paikassa on erilainen hönkä. Voi valita yleisö sen omalle korvalle mieluisen.

Kummasti oli torstai-illaksi porukkaa Kiteenhovissa. Oli ennakkoliput myyty loppuun jo hyvissä ajoin. Tupa oli täynnä. Keikka meni vielä vähän treenaillessa mutta jotenkin taas selvittiin. Keikan jälkeen pikainen purku. Tai niin pikainen kun siinä postimerkillä pystyi suorittamaan. Jotain välien selvittelyä oli natiivien kesken niin joutui vähän kattomaan ympärilleen koko ajan ja siirtelemään kamoja syrjään.
Popparit lähti keikan jälkeen Joensuuhun bailaamaan. Myö jäätiin Kiteelle ja pistettiin aamulla kamat autoon ja ajeltiin Joensuun läpi ja noukittiin rokut kyytiin.

Perjantain ohjelmassa oli pääsiäisriehaa mallia Tahkovuori. Ollaan nämä sesongit oltu aina keikkatauolla tai jossain muualla soittelemassa niin ei ollut ennestään tämä paikka tuttu kellekkään meistä. Mie oon joskus vapaalla käynyt pihalla pyörähtämässä mutta se ei auttanut muuhun kuin paikalle löytämisessä.
Oltiin hyvissä ajoin tonteilla ja tahkottiin auto parkkiin pytingin viereen ja alettiin odottelemaan. Popparit pistettiin mökille nuilottamaan ja touhuamaan omiaan. Myö jäätiin bussiin naureskelemaan kaatuileville 30+ rouville. Hyvä meininki jo iltapäivällä. Vähän niinkuin Rukalla pari vuotta sitten uudenvuoden aattona. Siellä pistivät kuitenkin talon kiinni roudin ja tsekin ajaksi. Täällä ei semmoista harrasteta. Se vähän ärsytti. Ja kahden tunnin aikarajoitus, johonka sisältyi load-in, kasaus ja tsekki. Sekä Antza Mertarannan kamojen siirtäminen pois edestä. Saatana. Mertsihän veti kyllä aika mainiota show'ta kun käytiin paikka tarkistamassa.
Sakke siinä joutessaan bussissa odotellessaan kolvaili jonkun dmx-adapterin kasaan että pääsi talon valoihin käsiksi.
Mie vetelin talon PA:lla joka oli suunnattu vähintäänkin mielenkiintoisesti. Ja viiveitä niin maan perkeleesti että varmasti kuului terassilla ja vessassa.
Tsekin jälkeen mökille vetämään happea. Miinuksia järjestävälle taholle pyyhkeiden ja petivaatteiden rajoitetusta määrästä. Ois ollu ihan kiva käydä saunassa.

Tupa täynnä. Menin ennen keikkaa etupäähän niin piti ensimmäisenä blokata tonni laseja ja yksi kuohuviinipullo jäähdytysastioineen tiskin kannen päältä ennen kuin pääsi hommiin. Onneksi oli poke koko keikan ajan pitämässä juhlakansaa vähän loitomalla. Ei ois muuten tullu mitään. Sen verran hyvin on suunniteltu taas tämäkin paikka. Sakkehan teki peliliikkeen jo heti sisälle tultaessa ja pisti tiskinsä monitorimaailmaan. Petturi.

Vähän oppi taas uutta. Mm. sen että Heikin kitarasoundi on aika kohdallaan ja tuli tehtyä aika hyviä mikkivalintoja sitä pyydystämään (muuttui tosin vielä myöhemmin). Keikan jälkeen kamat autoon ja nukkumaan. Aamulla taas ratin taakse. Illalla vitutti. Nyt aavistuksen huvitti takaosaston lievä hiljaisuus alkumatkasta.

Käytiin matkalla Vaajakoskella tutustumassa rumputaiteilijan tiluksiin. Mie luovutin kuskin paikan jonkun matkan päästä. Aurinko, lumi, kiiltävä tien pinta ja aurinkolasittomuus ei ole hyväksi. Helvetillinen tuska silmissä.

Sitten niihin pääsiäisen perinteisiin: Eli Alavuden puustelli. Oiskohan tyyliin kolmas kerta tämän orkesterin kanssa. Tästä nyt ei ole mitään uutta kerrottavaa. Yleisöä on kerta kerran jälkeen enemmän. Ei edes edellisillan Popeda vaikuttanut enää asiaan (millä ravintoloitsijat joskus aikoinaan usein perustelivat yleisökatoa:) ) sillä nyt voitettiin kuulemma Popeda 6-0 myytyjen lippujen määrän perusteella. No mikä ettei.

Viimeinen etappi oli Kokkolan uusitussa S-hotellin Calle -merkkisessä "yökerhossa". Heittomerkit syystä että mie nyt taas oikein ymmärrä että miksi se pitää väen väkisin tunkea sinne kellariin jos tiedetään että hotellissa on ongelma metelin kanssa. Sitten siihen laitetaan aivan helvetisti rahaa että saataisiin se jotenkin rajoitettua. Rajoitukset sitten tehdään esiintyvien artistien (joita sinne jostain syystä on myös pakko ottaa vaikka ongelmat tiedetään) ja asiakkaiden (joille näistä syistä johtuen ei pystytä tarjoamaan lipuilleen vastinetta, tai siitä tehdään ainakin äärimmäisen vaikeaa) kustannuksella.

Tästä kyseisestä tapauksesta johtuen tämän blogin päivitystä on myös vitkuteltu tarkoituksella. Eräs nimeltä mainitsematon lahtelainen kollega nimittäin kävi meidän jälkeen tuolla ja jännäili sekä tuskaili "tottakai lahtelaisessa" blogissaan, mitä tuleman piti.

Noh. Oli nimittäin tämä ravintola muuttanut muotoaan sitten viimekerran. Oli remontti muuten kesken edelleen.
Meillä oli Martin jo saatu alakertaan sillä hissillä, johon mahtuu suppanen kerrallaan, kun tulee ilmoitus että talon järjestelmällä tulisi soitella. Vähän meinasi kiehahtaa siinä vaiheessa. Ei nimittäin ollut meille asti kantautunut tämä tieto.
Ei siinä mitään. Vähemmän roudaamista aamulla. PA takaisin bussiin ja hommat jatkuu. Ei oikein alkujaankaan jo ulkomuodon perusteella antanut kovin vakuuttavaa kuvaa itsestään tämä Murean "läjä". Samannäköisiä ja -kokoisia laitteita löytyy monen olohuoneesta toistamassa levyjä tai elokuvia. Asia, mikä hämmästytti vielä enemmän, oli subbaset, jotka oli asennettu kattoon vähän miten sattuu tanssilattian päälle. Kyllä, kattoon! No eihän se toiminut. Fysiikan lakien vastainen järjestelmä. Viiveitäkin taas niin perkeleesti. Yläpäätä sai ruuvailla niin pitkään kun jaksoi kunnes loppui mielenkiinto.
Ja alapää. Rockyhtye, jossa basso on ihan tarkoituksella viritetty matalalle tietynlaisten efektien aikaansaamiseksi, ei pysty tuottamaan sitä "juttua" jos PA ei tuota tarpeeksi matalia taajuuksia.
Ei. Tehot oli rajoitettu myös aika minimiin jos niitä oli ensinkään.
Ei ihan täyttänyt riderin kohtaa "tarpeeksi iso ammattikriteerit täyttävä äänentoistojärjestelmä".
Ei siinä. Ihan hyvä systeemi varmasti trubaduureille ja pikkupoppoille mutta jos liikutaan jo tälläkin tasolla niin vähän kyseenalaiseksi jää.
Piipitys sikseen.

Sunnuntai-ilta. Kokkola. Yhtä lippua vaille loppuunmyyty. Mikähän juttu tää nyt oikein on? Luulis olevan parempaakin tekemistä. Mutta hyvä meininki siis jälleen.

Kantoapu muuten yllättäen tuli pienen neuvottelun jälkeen. Kun oli muutama laatikko jäljellä. Aamuksi luvattua kantoapua ei sitten näkynytkään missään.

Joitain pieniä yhteydenkulkuhäikkiä oli, joista johtui muutama ongelmakohta mutta henkilökunta oli asiallista. Heille ihan vilpittömästi terveisiä ja kiitos!

-U-

Eipä oo pitkilleen nähty.

2008-03-16T14:24:00.004+02:00

Niinpä sitä on taas aika kulunut.

Mitähän kaikkee tässä on taas tapahtunut. Laiskottaa välillä niin pirusti että ei jaksa kirjoitella muuta kun salasanaa facebookkiin. Yritetään purkaa tapahtuneita.

Viimeeksi taisin jäädä Kerubin kuppilan asennushommiin. Sehän tuli tehtyä. Valojen lisäksi laitoin myös äänijärjestelmän uusiksi. Sai paljon ihmetystä herättänyt rytökasa dj-kopista lähteä ns. mäkeen. Nyt passaa taas soitella levyjä. Itsekin on tullut jonkin verran kyseistä toimintaa kyseisessä paikassa harrastettua. Siinä on mukavaa ohjelmaa jos sattuu olemaan viikonloppuilta vapaana. Voi kuunnella omaa mielimusiikkia ja soittaa sitä samalla muille. Eikä tarvii niitä viimeisimpiä hittejä soitella. Ei ole yleisö niin nöpönuukaa. Ja tästä kaikesta saapi vielä kaljaa juodakseen. Sehän passaa.
Mutta hienosti uudistui Kuppila kaikin puolin. Hienoa työtä teki Riikka, joka homman suunnitteli.

Jotain hommiakin on tullut tehtyä. Kai. Kamoja on heitelty eri suuntiin. Keikkoja on tullut tehtyä viikonloppuisin. 22-Pistepirkko kävi Kellarissa. Kävin vahdissa. Mieluisa homma oli taas kun törmäsi vanhoihin tuttuihin. Keräsen Askoa näin pitkästä aikaa, joka oli hyvin mukavaa.
Jostain syystä paikalla oli myös kolme satsia mikkejä. Oli valinnan varaa mm. overeiden ja basarimikkien suhteen. Lähinnä hupaisa tilanne kun voi tarjota kickiin neljää vaihtoehtoa ja overeiksi esim. SM94, KSM137 tai AKG 451. Sori vaan tuleville, aina ei tule tällaista tapahtumaan.
Lämppärin kanssa olikin sitten vähän puljaamista että miten sai mahtumaan lavalle toiset rummut ja loput rojut. Lavan koko kun on 6x4 metriä niin ei hirveästi jätä pelivaraa. Saatiinpa hoidettua kuitenkin. Lisäpanosta pistin oikein peliin kun oli firman luottoapupapupoika Jounas basson varressa.
Sen verran tuli palautetta että kuulemma kovaa tuli. Eikä edes tullut. Mikähän siinä taas oli? Pelle sai soittaa, minkä vaan jaksoi mutta nuoremmat yrittäjät ei ole vissiin ihan samassa asemassa. Ja ei siis oikeasti tullut kovaa. Pellit tais olla esimerkiksi aivan liian lujalla. Vittu, yhtään mikkiä ei ollut lähelläkään peltejä.

Viime viikonloppuna ajauduin tekemään hipidihoppiräppimeininkejä perjantaina Joensuussa ja Lauantaina Lahdessa. Molempina iltoina jo aikaisemminkin mainitsemani Felix Zenger sekä vaihtuva rap-artisti/ilta. Tällä kertaa tein itse Felixin ja ymmärrän nyt miksi kaverilla on välillä oma etupään jätkä mukana. Lähinnä se monitoriosasto on se juttu mihin homma meinaa kusahtaa. Jätkä siellä lavalla tekee samoja juttuja, millä me säädetään niitä kiertoja kulmista pois, niin ihan showmielessä. Nyt alan olla jo vähän jyvällä. Hienostihan se loppujen lopuksi kuitenkin meni.
Sen verran mainittakoon että Lahden Divassa oli hienoin etupään kioskin paikka, mitä on missään. Oli sohvat ja kaikki. Ja omassa rauhallisessa loosissa mutta kuitenkin keskellä "salia". Sen verran mainittakoon myös että Lahden Divassa on aika vittumainen roudaus. Ensiks peruutat pakun porttikongista (käännä peilit sisään, muuten ei mahdu) luiskalle, sitten auto on vinossa taaksepäin että varmasti tulee kamat alas kun pyörille lasket, jonka jälkeen rappuset alas. No eihän siinä mitään kun tässä vaiheessa oli vielä porukkaa kantamassa sitä kamaa. Yöllä oli vähän tuskaisempaa pois lähtiessä kun Tomban kanssa kahdestaan kannettiin koko poka rappuset ylös. Muutama 2x18" ja 2xRobe-laatikoita. Ai. Kuudelta nukkumassa.

Firman isot herrat teki peliliikkeitä, jonka seurauksena tapahtui muutto. Siivouksen yhteydessä iso läjä kamaa lähti kaatopaikalle ja meikäläinen vanhana hamsterina vähän kauhuissaan katseli toimintaa kauhuissaan. Kaatopaikkakuormasta kävin nappaamassa itelleni yhden vanhan kompuran ja MXR:n 2x15al EQ:n.

Varastolla on mennyt tovi jos toinenkin rakennellessa erilaisia mikkiständejä ja adaptereita. Homman nimihän on niiden minimoiminen. Stellan lava set-upista on siis nyt kyse ja melko hyvällä mallilla ollaan jos lavalta tulee 24 kanavaa ja niille tarvitaan kaksi kokonaista oikeaa mikkiständiä. Kahdelle laulullekin on semmoiset puolikkaat, jotka tulee kiinni suoraan pedaalilautoihin. Yksi, minkä vielä voisi jättää pois, on basari mutta kun ei ole semmoista mikkiä, mistä ständin vois jättää pois niin pakko on laittaa. Prkl.
On tullut harrastettua hitsaamistakin pitkästä aikaa. Vähänhän tuo vielä treeniä vaatis.

Stella on nyt siis päivän nimi ja sana ja keikat alkaa torstaina. Siitä sitten syksyyn asti mennään ilman ihmeempiä taukoja. Viikot nyt on tietysti vapaata näistä kuvioista kun tässä maassa nuo keikat painottuu viikonlopuille. Mutta viikonloput on aika pitkälti kiinni. Miten helppoa olisikaan huitaista hommat pakettiin parissa kuukaudessa vaikka tyyliin neljä-viisi keikkaa/viikko ettei tarviais koko vuotta istua autossa? Vaan kun ei.

Alkuun ois tämmönen sutaisu:

20.03. Kitee, Kiteenhovi
21.03. Nilsiä, Piazza
22.03. Alavus, Puustelli
23.03. Kokkola, Kaarle
04.04. Iisalmi, Bepop
05.04. Varkaus, Oscar
11.04. Vantaa, Tulisuudelma
12.04. Eura, Osmantupa
18.04. Tampere, YO-talo
19.04. Laihia, Ansa
23.04. Helsinki, Tavastia
25.04. Lohja, Lohi
26.04. Jyväskylä, Lutakko
30.04. Jämsä, Himos Areena
02.05. Mikkeli, Vaakuna
03.05. Nivala, Puustelli
09.05. Nokia, Iisoppi
10.05. Kaustinen, Konsta
15.05. Kuopio, Puijonsarvi
17.05. Oulu, Night Club Tähti
23.05. Joensuu, Carelia-Sali w/ Joensuun kaupunginorkesteri
24.05. Joensuu, Carelia-Sali w/ Joensuun kaupunginorkesteri
30.05. Helsinki, Virgin Oil Co.

Saapi tulla moikkailemaan jos sattuu kohdalle.

Räkkejä oon kasaillu kans aika ahkerasti ja alkaa setti jo löytämään paikkansa. Toivottavasti osui kamat kohdalleen ettei tarvii alkaa vaihtelemaan. TC, dbx ja Rane. Niitä löytyy räkistä. Tsekatkaapa Ranen G4 ja C4. Mielenkiintoisia tuttavuuksia. Ranen hyväksi havaittu EQ lähtee myös.
Ihan kauppamieheksihän tässä itsensä tuntee. Jute, maksa provikat tästä eteenpäin myytävistä vehkeistä.

Multsaritkin tuli. Kukahan ne laittais kasaan?

Eilen kävin aikani kuluksi backliner-hommissa. Tuomasta kävin jeesaamassa Amorphisin kanssa Kohti rokkia-hevikinkereillä Joensuun areenalla. Aikamoinen homma oli siinäkin. Mukava oli nähdä iso lössi tuttuja.

Behringer oikeassa paikassa. Hyvästi.

Lahti.

Kuulumisia Joensuusta

2008-02-21T12:08:00.001+02:00

Kuulutteli Terttu päivitysten perään. Oikeassa on mutta eipä oo jaksanu. Ei kyllä oo hirveeti tapahtunutkaan.

No mutta kuitenkin. Viime kirjoittelun jälkeen on tapahtunut mm. seuraavaa:

Kävin palaveeraamassa Ilosaarirockin tiimoilta ja päädyin taas hoitamaan kolmoslavan stagemanagerin tontin. Helvetin kiireinen ja hankala viikko tulee olemaan kun pitäis keikkojakin siinä samalla tehdä. Pitää sumplia jotenkin.

Pekan kanssa käytiin tekemässä aika mielenkiintoinen tuurauskeikka paikallisen ketjuhotellin humpparavintolassa. Wickholmin Jani oli hommannut omat kamat mutta henkilökunta oli jossain muissa hommissa ja meikäläinen hälytettiin apuun. No ritarin tavoin päätin tarttua toimeen ja hommasin vielä Pekan tekemään valot. Vähän sormi suussa aluksi kamoja kasailtiin kun ei tiennyt että missä oli mitäkin ja oliko sitä tarvittavaa tuotetta ylipäätään olemassa. Melkein kaikki yhtä sähköpurkkia lukuunottamatta kuitenkin löytyi ja puhelinsoitolla DM1000:n reitityskin selvisi melkein.
Keikkahan hoidettiin. Aamulla kävin vielä loput piuhat pistämässä nippuun ja avittelin pakkaamaan auton.
Jostain kumman syystä en jäänyt hotelliin yöksi vaikka semmoinenkin olisi järjestynyt vaan mieluummin talsin aamulla kotoa lumimyräkässä pari kilometriä takaisin hotellille. Ihme hommaa. Pari kertaa aikaisemminkin on ollut mahdollisuus olla kotikaupungissa yötä hotellin sängyissä mutta kyllä se koti vaan aina on koti. Noissa saa olla ihan tarpeeksi muutenkin. Edelliset kerrat muuten nekin liittyi Idolin kanssa keikkailuun. Mukava kaveri oli yhden lauseen mies.

Yksi päivä meni Martinin minilinearraysetin kuunteluun. Mikähän W8LM mahtoi olla malliltaan. Plus fillit alle. Norjasta asti oli tullut guru settiä esittelemään. Ei ihan turha ukko ollutkaan. On kuulemma herra tehnyt etupäätä King Diamondille kuin Turbonegrollekin. Viimeiset kuusi vuotta vahtinut Roskilden päälavan etupäätä.
Varsin mukavan kuuloinen setti kun sai säädöt sinne päin. Ei mitään sen ihmeempiä elämyksiä tarjonnut mutta kai sillä voi vetää. Pitäis käydä kuuntelemassa jossain todellisissa olosuhteissa. Tänään olis kuulemma 69 Eyes kaupungissa. Sinne meinas pojat tuon läjän pystyttää joten vois käydä tsekkaamassa. Taitaispa näkyä tuttujakin.

Klaus Thunder-sessiot alkaa olla loppusuoralla. Toivottavasti. Livebiisien mixit on tällä hetkellä kommentoitavana artisteilla. Jospa se kelpais niin pääsis niistä eroon. Päästiin viime sessioissa jo vanhojen levyjen remasterointiin. Osoittautui ihan mielenkiintoiseksi tehtäväksi. Alkoi viimeisellä koekuuntelulla olla pää niin tukossa että päätettiin ottaa askel taakse päin ja jatkaa seuraavalla kerralla. Studiokin muutettiin meiltä Pekan luokse. Siinäpä vasta paha homma. Kailottimet ja äänikortti. Akustiikka muuttui melko erilaiseksi muttei kuitenkaan häiritsemiseen asti. Perusvaivoja.

Viime viikonloppuna kävin perjantaina Kellarissa tekemässä Pelle Miljoona Unabomberin. Ihan perushommia. Aika kovasti tykkäsivät soittaa mutta muuten ei sen ihmeempää ongelmaa. Lämmittelijän kanssa oli homma vähän toisin päin. Trubaduuri akustisen kanssa. Ja akustisen akustisessa merkityksessä. Eli ei elektroniikkaa. Ja hiljaa näppäilemällä veti kaveri mutta lauleskeli kuitenkin paikoitellen aika kovaakin. Dynamiikkaa riitti. Siinä sitten taiteilin sen phaserefektin kanssa kun kitara kuuluu milloin kuuluu ja laulu tuli omasta mikistään sekä kitaran mikistä milloin mitenkin vaihdellen. Ei mikään kovin antoisa homma ollut se. Voisi sanoa että jopa melko turhauttavaa.

Lauantaina vein kamat Bepoppiin Felix Zengerille. Beatbox-hommaa. Aivan helvetin taitava kaveri! Ei niinku mitään järkeä. Oma etupään jamppa mukana joten ei kovin paljoa hommia jäänyt. Minimikamoilla oltiin liikenteessä. Jätin kaukokaapelinkin pois ja vedin yhden neliparisen L+R+Mon -paluille ja parilla mikkipiuhalla sen mikin (yllättäen) ja sparen. PA:n toimitin ihan perus 2x18 subbasten kanssa. Osoittautui ihan järkeväksi tuohonkin hommaan.
Työajat olikin sitten taas tuota Bepop-osastoa. Kaksi settiä. Eka klo 01.00 ja toka 02.15. Siis mitä vittua?!
No eipähän siinä. Hyvät setit oli ja mukavia kavereita molemmat. Olivat vaan vähän ihmeissään kun ilmeisesti enemmän tuommosta konserttisalihenkisempää keikkaa ovat tehneet niin nyt pauhasi viereisen rokkibaarin dj Popedaa kymmentä tuhatta ja meinaahan se vähän häiritä. Lisää hanaa vaan niin siitähän se. Piti vähän jopa kannustaa laittamaan kovemmalle. Ihme hommaa. Kamat paketissa parissa hujauksessa ja kotio unille.

Kerubin kuppilan remontti on nyt työn alla.
Eilen käytiin vähän suunnittelemassa uutta valojärjestelmää ja merkkaamassa reikien paikat kattoon. Nyt pitäis lähteä asentamaan. Oon jo näköjään myöhässä.

Pitää laittaa illalla vielä pari kuvaa. Nyt on jo vähän kiire.

Viikonlopun saldoa

2008-01-26T20:22:00.000+02:00

Se ois viikko taas pulkassa.
Torstai meni siis talkkarina Bepopissa. Voi jessus, mitä meininkiä. Asiakkaiden suhteen siis. Ei ole uusi asia mutta jaksaa hämmästyttää aina. Eipä tuota tosin paljoa ollut niin ei niistä hirveästi häiriöksi ollut. Mitä nyt keskenään nahistelivat.

Martinia vietiin siivu puolelleen ja perus vermeet. Aika helppo keissi. Olin valmistautunut toimittamaan riderin mukaisen kattauksen mutta tippuikin linjat 16->11. No mikä jottei. Ja omia mikkejä äänihemmolla vielä mukana. Ihan jees.
Siitä jatkettiin perjantaina hissiroudauksella kaksi kerrosta ylöspäin Amarilloon. Pienen pohdinnan jälkeen vaihtui edellisen illan 32ch GL2800 huomattavastikin pienempään 24ch GL2800:n. Nytkin joutui pitämään tiskistä kiinni koko illan ettei lentänyt kaaressa lattialle. Ahdasta on niin eipä auta. Piti olla joku rockabilly jamboree mutta ei nyt ihan natsanneet bändit tilaisuuden henkeen. Eipä se minnuu haitannut. Etenkin toinen bändi, joka veti suuren määrän Zeppelin-covereita toimi hienosti. Mukava oli vetää. Ihan tyytyväinen olen lopputulokseenkin. Tulipa roku vielä ilmoittamaan keikan jälkeen että meikäläinen taitaa olla ihan ammattimiehiä. Niin. No mikäs siinä.
Kamat pikaisesti laatikoihin ja puolentoista tunnin odottelu että saatiin rullailtua kamat pois. Vetää viikonloppuiltaisin ihan kiitettävästi massaa kyseinen juottola. Ja roudaus on tietysti baaritiskin ohi joka nyt sattuu olemaan muutenkin koko rakennuksen kapein paikka. 4.30 kotona.

Tänään oli taas herätys aivan liian aikaisin. Piti käydä palaveeraamassa kevään kiertuehommeleista. Taas.
Stellan kanssa menee siis kevät aika tiivisti ja kesällä on kans jotain kekkereitä.
Ei tartte paljon sosiaalista siviilielämää viikonloppuisin viettää. Mutta sepä ei haittaa. Töitä riittää.

Ja juhlaa! Mulle lähtee rundille uusi tiski. Tuli nyt viikolla firmalle ja oon pari kertaa käynyt hypistelemässä. Tänään laitettiin vasta ensimmäisen kerran virrat päälle koneeseen. Eli ei ole paljon kiirehditty. Pitää vielä testata että kaikki on kunnossa. Käytetty kun on. Tosin suht’ vähän käytetty. Näin myyjä väitti. Teippitahroja lukuun ottamatta ei ainakaan ulkoisesti ollut mitään. Casea on tosin vähän runneltu. Kosmetiikkaa. Helevetin painava se on. Ja just eikä melkein sopivasti kanavia. Joutuu jättämään jotain jo poiskin mutta on sen verran hyvä peli että ehkä siellä voi toiseen kitaraan riittää yksikin mikki.
Hifistelyä. 24 kanavaa lavalta viiden hengen orkesterista. Ja pari vois mielellään vielä ottaa. Onko järkee vai ei? No on siellä lavalla oikeasti sitä tavaraakin.
24+4 kanavainen Soundcraftin MH3 (mm. Euroopan tarinoista tuttu) on siis tämä kyseinen verme. Mie tykkään.
Jos jättää sen painon ja koon huomioimatta.
Jos ois ollu sen kahdeksankin kanavaa enemmän niin ois jääny kyllä varastoon.
Valinta alkaa ehkä kaduttamaan jossain vaiheessa kevättä kun sen parikymmentä kertaa työntelee bussin ramppia ylös ja alas ja välissä temmeltää kierreportaissa. Mutta eikös se mennyt niin että taiteen takia pitää kärsiä?
Uusi gate vielä tilaukseen niin alkaa olla setti valmis. Tuli nimittäin tuosta noin vain pari tomia lisää settiin. Joko toinen DS201 tai Ranen 4ch digihärpätin. Taitaa mennä ihan vaihtelun vuoksi tuonne Rane-osastolle. Ranen EQ:n varmaan otan taas kanssa. Digivehkeitä liuilla ja potikoilla varustettuina. Ei paskimpia.

Saapi tulla tutut ja tuntemattomat keikoille ihmettelemään. Ilmoittelen niistä kunhan bändi ja myyjä alkavat niistä julkisesti ilmoittelemaan. Laajalla skaalalla tullaan kuitenkin taas Suomi kiertämään.

Tänä iltana pidän vapaata. Sen verran jos jaksais liikkua että kävis Kellarissa kattomassa Liekin.

Ei ihmeempiä mut aina jotain pientä

2008-01-24T00:37:00.000+02:00

Mitähän tässä on taas tapahtunut. Ei kai paljon mitään.

Klaus Thunderin keikkataltiointia ollaan Pekan kanssa miksailtu kasaan pariin otteeseen. Olisi tarkoitus saada se valmiiksikin joskus. Sekoaa vaan pää jos sitä liikaa duunailee. Sen verran rajua touhua oli se joulukuinen ilta. Huomasi myöskin taas noiden heikompilaatuisten langattomien tason. Klausilla (käytetään nyt niitä taiteilijanimiä kun semmoiset kerran on pojat keksineet) oli joku mikä-lie-merkkinen langaton joka suhisi ja pätki niin kuin niillä on tapana. Soundi on myös aika kylmähkö verrattuna Wilhelmin taustalauluun jossa oli SM58.
Pekka on tehnyt melkoisen editointiurakan siivoillessaan pahimpia suhinoita ja muuta dädää sieltä pois.

Ensimmäisen sessionpäivän iltana käytiin muuten taas myös keikalla samaisen aktin kanssa. Riston lämppäyskeikka Kellarissa. Pekka keulassa. Mie tein tällä kertaa valot. Herra ties milloin viimeksi on tullut valoja tehtyä. Eipä ollut paljon tekemistä. Kuusi kanavainen tiski, jossa ei ollut edes flasheja. Aika taiteellista diskoa siis tuli väännettyä. No eipä ollut paljoa paineitakaan.

Viime perjantaina kävin tekemässä jonkun jampan synttäribileissä pari bändiä. Lähestulkoon legendaarinen Kurosen Timppa veteli lisäksi yhden. En muista mitä lie olleet orkesterit nimeltään. Rankemman puoleista mättöä olivat kaikki. Siitä ei sen ihmeempiä kerrottavia jäänyt.

Huomenna eli torstaina Bepoppiin ja perjantaina Amarilloon hommiin. Noiden väli pitää perjantaina roudata. Sisähommia siis pari päivää. Ja lauantaina palaveri taas kevään keikkojen tiimoilta.

Oiskohan tässä muuta kerrottavaa. Eipä juuri. Yömyöhän otin taas kuunteluun. Ai että se on silkkaa timanttia. Suosittelen. Levykauppaan mars! Serpien kylässä on hakusana, jota myyjälle tulee hokea. Pitäis miunkin ettiä loput jostain. Kahtena boksina on julkaistu nyt koko sarja. Yhteensä siis 17 levyä laatuviihdettä.
Pedron ja P-P:n radiohupailuja ovat nämä siis jos joku ei tiedä. Joka paikka on taas kipeenä nauramisesta.

Täältä tähän.

Uusi vuosi - samat vanhat jutut

2008-01-08T14:23:00.000+02:00

Mitähän kaikkee tässä nyt on tapahtunut. Vuosi vaihtui. Niin kuin näihin aikoihin vuodesta on yleensä tapana. Siinä ei mitään sen ihmeellisempää.
Käytiin tosin vähän paukuttelemassa, joka toi vähän vaihtelua ja mielenkiintoa päivän teennäisyyteen.

Pari kuvaa todisteeksi.

Perinteisempää:

Ja sitten vähän miehekkäämpää:

Älä kokeile kotona! Tämä tehtiin valvotuissa oloissa ammattilaisten toteuttamana ja viranomaisen luvalla.

Kokoluokan hahmottamiseksi: Kuvat on otettu n. 30m päästä. Keskellä menee tie.

Mie alan muuten olla sitä mieltä että ilotulitteet pitäisi tehdä luvanvaraisiksi. Norjalaisethan tätä on kuulemma suunnittelleetkin jo. Kun ei turot vaan opi niiden kanssa tulemaan toimeen. Koko ajan saa varoa että mistä päin joku ampuu raketilla.
Nytkin sattui ihan lähipiirissä tämmöinen tapaus kun räjähti joku vitun papatti meikäläisen naaman edessä. Meni nimittäin viimeinenkin juhlafiilis siinä.
Ja sitten se on vielä semmoista täysin aivotonta rätkyttelyä. Yöllä seurasin kun joku jannu pistää muutaman paketin Thunder kingejä taivaalle samasta paikasta perä jälkeen ihan vain sen takia että niitä nyt sattui olemaan. Tämä noin kolmen aikaan yöllä. Meidän pihalla. Kysykää vaan että vituttiko. Perkele!
Sitten kun se rätkyttely alkaa vielä monta päivää ennen aattoa. Ja jatkuu pari päivää uuden vuoden puolella. Heti kun penskat saa vanhempansa pommit ostamaan niin alkaa lähimetsä raikamaan. Täälläkin oli yksi talo palanut kun oli lasten huoneessa ilotulitteet sytyttänyt huoneen palamaan. On varmasti ollut iloinen uusivuosi.
Onneksi tätä ei tarvii sietää kun kerran vuodessa. Vaikka mie kaikesta räjähtävästä tykkäänkin.

Asiaan:

Vuoden ensimmäinen keikka oli viime lauantaina Insomniumin kanssa Karjalantalon Kellariravintolassa joka aikoo näköjään aloittaa virkistämään melko kuollutta joensuulaista livemusiikkielämää. Mikäpä mukavampaa. Vielä mukavampaa on se että se tietää meikäläiselle töitä. Nyt olinkin vierailevan bändin edustamisen lisäksi myös laitetoimittajan roolissa sekä etupään vahtina itselleni. Kamat käytiin lykkimässä aika pitkälti pystyyn jo perjantaina. Lauantaina päivällä lisää. Pimpolakin tuli virittelemään valojaan. Alkuillasta piti sitten käydä kasaamassa paikalliseen ostoshelvettiin firmakisat pystyyn ja takaisin Kellariin. Tässä vaiheessa meinasi alkaa jo harmittamaan. Alkoi nimittäin nälkä vaivata ruumista. Yläkerran ravintolan ruokakello onneksi pelasti roudarin piinasta. Oli muuten aika hyvät mätöt. Sanookaa miun sanoneen. Veikkaan että osa tämän palstan lukijoista tulee Kellarissa jo kevään aikana vierailemaan niin tiiätte sitten itekkin. Herk. Nam.

Ei mittään. Ihan perus veto. Melkein. Tiski ei oikein halunnut totella komentoja. Tai käyttäjä ei osannut käskeä.

Pitää kertoilla tuosta paikasta lisää jos siellä nyt tulee pyörittyä ja oppii paikan tuntemaan niin osaatte varautua. Elää vielä lavan paikka ja kaikennäköiset asiat. Yllättävän hyvin kuitenkin toimii.

Itse asiassa lämppäri Omnium Gatherum oli vuoden ensimmäinen keikka eikä Insomnium jos lähdetään pilkkua nussimaan. Ja lähdetään vaan.

Kuvia ei ollut intoa tällä kertaa räpsiä.

Selvisinpäs

2007-12-29T15:48:00.000+02:00

Joulusta siis. Ei kuulu meikäläisen suosikkijuhliin. Ahdistavaa aikaa.
No mutta se on nyt onneksi takana päin.
Pukki tosin toi Pink Floyd –kirjan, joka oli mieluisa yllätys.

On tullut lähinnä lomailtua joulun ajan. Ennen joulua käytiin Pekan kanssa keikalla aika eksoottisessa paikassa. Niinivaaran kaupunginosassa siellä vaaran päällä on Kolumbus-merkkinen lähiökuppila, johon oli tilattu esiintymään paikallinen 90-luvun Suomi-discosta vaikutteensa ammentava nimi-ihmetys nimeltään Klaus Thunder & Ukkosmaine. Mahtava orkesteri. Klaus ja kosketinsoittajansa Wilhelm Meister tilasi meidät hoitamaan saliäänen sekä taltioimaan keikan. Pekka on tehnyt tehnyt Ukkosmaineelle etupään useammin kuin minä joten luovutin suosiolla sen homman Pökön vastuulle. Itse tarkkailin että nauhoitus sujui eikä urpot kaada kaljaa MacBook Pro -merkkisen studion päälle. Ainoastaan pari kertaa joutui vähän kovemmin älähtämään. Ihme homma vaikka oli tupa niin täynnä kuin vain mahdollista. Ja varmaan aika paljon enemmänkin.

Melko mielenkiintoiset kamat oli paikallinen karaokefirma toimittanut paikalle. Pienellä mielikuvituksen käytöllä kuitenkin tästäkin keikasta selvittiin. Saa nyt sitten nähdä että miten se äänitys onnistui.

Eilen kävin taas palaveeraamassa ensi vuoden kuvioista. Ihan hyvää meininkiä on luvassa. Kerrankin ollaan ajoissa liikenteessä.

Uudenvuodenaaton suunnitelmiin kuuluu räjäyttelyä ja uuden liekinheittimen testailua.
Mietin että jos ei mitään säälittäviä raketteja tänä vuonna hommais ollenkaan kun on oikeeta asiaa luvassa.

Palaillaan taas kun on asiaa.

Yökala

2007-12-16T23:37:00.000+02:00

Meni miun vakoilusuunnitelmat vituiks heti kättelyssä. En kerinny yökalaa sanomaan kun Kimmo jo oli esittelemässä subbasia ja pyytämässä katsastamaan että miten heillä on mikitys hoidettu. Voi hevon sun helvetti että näin se homma pitääkin tehdä. Mie en siis oikeesti ees tienny että K&M:n valikoimassa on tuommosta tavaraa vaikka oon kovasti yrittänyt sitä katalogia tutkailla. Lähtökohtanahan siis on mikkiständien määrän minimoiminen. Ja tämä kyseinen tapaus todisti taas oman kuolevaisuuteni. Voi hyvänen aika kuitenniin. On ollu onneksi kavereilla aikaa pohtia että miten asiat hoitaa mutta ei vaan mulle ois tullu mieleenkään pari noista oivalluksista. Jäljillä ollaan mutta tuossa setissä on semmoisia viritelmiä että ei mitään järkeä. On käytetty sitä mielikuvitusta. Ja kerrankin oikein. Tosin taitaa kariutua uudet hienot ideat jälleen kerran samaan vanhaan asiaan: budjettiin. (Huom! Jos joku on kiinnostunut endorsement-diilistä, niin ottakoon yhteyttä. Tarvetta olis. Sekä Stellalle että Insomniumille☺)
Pari ideaa tuolta täytyy kyllä lainata. Kiitos Kimmo!
Hieno oli systeemi muutenkin. Saksan poikien kamat soi aikastalailla hyvällä soundilla.
Aamuun asti tuli taas Areenalla ihmeteltyä. 20h tais tulla saldoksi tällä kertaa.

Nyt vietän laatuaikaa omassa seurassa kotona. Naispuolisko lähti Tampereelle kattomaan Porcupine Treetä. Ois voinu periaatteessa lähteä itekkin vaan jotenkin tuntuu ettei kiinnosta nyt minkään näköiset keikat yhtään. Joten olkoot.

Viikolla pitäis varmaan lähteä käymään kotopuolessa vanhempien luona ikään kuin jouluvierailulla että ehtii ennen joulua takaisin kotiin ja töihin.

Hyvä Heikki Kovalainen!

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

2007-12-11T23:30:00.000+02:00

Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

Aika paljon on tullut tässä tehtyä ihan vain ajatustyötä viime aikoina ja pähkäiltyä tulevaisuutta. Mikä kannattaa ja mikä ei? Nyt liikutaan siellä valintojen maailmassa. En pidä tästä paikasta.

Jonkunlaiseen ratkaisuun sentään pääsin. Aika näyttää miten käy.

No mutta sen olen ainakin saanut päätettyä että iPod Touch on saatava. Ihan perkeleen kallis laite semmoseks. Ja ihan jonninjoutava.

Huomenna onkin muutaman vuoden tauon jälkeen ihan perus kantoapukeikka. Nightwishin kulkue saapuu Joensuuta ilahduttamaan Areenalle. Eli sinne siis. Ei tee joulubonukset ainakaan pahaa meikäläisen tilillä. Pääsee vielä vakoilemaan että mitä metkuja Aholan Kimmo on keksinyt. Mikä on mukavaa.

Semmonen juttu tuli vielä mieleen tuolta Saarbrückenistä kun sieltä nyt ei paljon muuta hyvää jäänyt mieleen niin Anatheman Danny Cavanagh oli siellä hengailemassa ja tuli aina välillä bäkkärille turisemaan meidän kanssa. Ihme hippi oli koko äijä. Mutta hyvänlaatuinen sellainen. Kaverikuvat tuli otettua ja semmosta.
Eli ei ollut ihan turha päivä sekään.

Kotihengailua, räbäytystä ja bittihelvettiä.

2007-12-08T07:21:00.000+02:00

Nyt on jo muutama päivä tullut oltua kotona. Ei tunnu pahalta. Helsingissä ahdisti herätä sunnuntaiaamuna. Itse asiassa ahdisti ihan helvetisti. Yöllä oli vielä tullut ihan kunnolla lunta, johonka ei tietenkään ollut varautunut. Kotiin kuitenkin päästiin illalla, mikä oli ihan jees.

Kaikennäköistä palaveria kuulemma pitäis pitää ja kaikennäköistä hommaa ois. Yhdessä jo kävinkin tässä joku päivä. Oiskohan ollu toissa päivänä. Hommia ilmeisesti riittää tästä eteenpäin, mistä en ole ollenkaan pahoillani. Tai näin lupailtiin. Huomenna toinen palaveri. Ei jaksais.

Ennen eilistä oli ihan kunnon pikkujoulufiilikset, mikä on aika mystistä meikäläisen tapauksessa. Eilen oli nimittäin Jns Pop-muusikoiden joulujuhlat mihinkä olisi ollut ihan kiva osallistua. Löysin itseni kuitenkin Teatteriklubilta miksuttelemassa pari rap-artistia. Suoraan sanottuna ei hirveesti naurattanut. Ei kyllä tunteetonta itketäkään. Hra Hannibal oli kyllä mukava ja ammattimainen äijä. Terveisiä! Mutta en olis pistänyt pahakseni nähdä kavereita kuukauden pimennon jälkeen. Keikan jälkeen jalat alle ja baariin. Just kerkesin kaljan juomaan ja pilkkuhan se sieltä tulee. Vetää mustiin. Vitutti kun pientä oravaa. Nyt vitutti oikeasti niin paljon ettei pystynyt puhumaan. Pääsin kuitenkin jotenkin kotiin. Siitä lähtien olen lähinnä kuunnellut doomia. Toimii tähän mielentilaan aika tehokkaasti. Swallow The Sun.

Tässä blogissa on taas jotain kummaa. Joissain aiemmissa jutuissa kuvat aukee ihan väärin. Tai siis ei aukee. Vaihdoin tuon templaten. Ois kuulemma sillä saattanut koodi korjaantua. Ei korjaantunut. Hävitti vaan kaikki linkit. Ei nimittäin yhtään jaksais tätä nyt.

01.12. Helsinki (FI)

2007-12-06T15:10:00.001+02:00

Aamulla mentiin ensitöiksemme Satanoxin kanssa kannelle aamutupakalle ihailemaan maisemia ja miettimään ihmisten asioita. Mie heräsin kyllä jo aiemmin. Kirjoittelin blogeja ja yritin kuluttaa aikaa kuunnellen muiden paikoitellen aika karmivalta kuulostavaa kuorsausta. Tupakan jälkeen aamupalat kioskilta. Ruissämpylä, keitetty muna ja kolajuoma. 5€.

Mitä helvettiä teet lauantaiaamuna Helsingissä? Ei minua kiinnostaa yhtään lähteä johonkin kauppoihin kiertelemään. Onneksi oli vaimokkeita tulossa reissumiehiänsä vastaan. Näin myös meillä. Vähän aikaa jouduin odottelemaan toisten hotellissa ennen omaan hotelliin pääsyä. Siellä pari tuntia kuulumisia vaihdellen ja syömingin kautta Nosturille. Olipa mukavaa.
Roudaus oli sovittu tehtäväksi isommalla porukalla kun nyt ollaan kuitenkin Suomessa ja kantoapu ei tunnetusti kuulu ensimmäisiin asioihin, mihin kiinnitetään huomiota.
Muut meni takaisin omiin hommiinsa. Mie jäin Nosturiin hengailemaan ja auttelin samalla taas Tuomasta Amojen setin pystyttämisessä. Siinä on muuten kaveri joka osaa arvostaa saamaansa apua. Ainakin saamastani kossupullosta ja kiitoksista päätellen. Eikä siinä mitään. Mukavaahan se on mukavien ihmisten kanssa hommia tehdä ja mielelläni Tuomasta aina autoin vaihdoissa jos kiire oli. Kiitoksia vain itsellesi. Hieno mies. Toivottavasti tulee joskus mahdollisuus tehdä taas hommia yhdessä.

Nosturi on kaikille tuttu paikka. Siitä ei tarvitse löpistä mitään. Jos joku ei ole käynyt niin pahoittelen. Subbastahan sieltä puuttuu. Muuten ei hirveesti oo valittamista muuten kun että roudaushan on ihan perseestä. CD-soitin ei suostunut lukemaan introlevyjä niin meni vähän kikkailuksi. Onneksi kävin testaamassa soittimen ennen keikan alkua niin kerkesin kiikuttamaan koneen etupäähän ja ajelemaan sieltä.

Hyvä keikka. Loistava yleisö, jota oli paljon. Tällä tsempattiin mm. Ruotsin keikkojen jälkeen kun tiedettiin että porukkaa tulee. Hieno lopetus kiertueelle. Eipä paljon parempaa olisi voinut toivoa.

Ja vielä muutama kuva.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Amorphis tarkistelee.

Viimeinen biisi.

Pikku pilan valmistelua.

Toteutus.

Ja lopputulos.

Toinen pieni pila.

30.11. Dagen efter metal party

2007-12-06T14:20:00.000+02:00

Kävi nimittäin niin että eilisessä tohinassa jätettiin rakas kulkupelimme keikkapaikan pihaan. Sehän se oli taas viisautta. Aamu alkoi rangaistuksen omaisella jalkamarssilla autolle. Pari kilometriä enemmän tai vähemmän kamaa kannossa portaita lähinnä ylös päin takaisin keikkapaikalle meinasi lannistaa useammankin metallisoturin. Pienen tuumaustauon päätteeksi saimme aikaiseksi suunnistaa kohti keskustaa. Parkkipaikan etsiminen osoittautui taas yllättävän vaikeaksi. Sukramin tehtyä muutama u-käännös Tukholman ruuhkassa paikka kuitenkin löytyi. Ja eikun taas. Ajoneuvosta nouse. Ja sitten käveltiin taas niin perkeleesti. Vanhassa kaupungissa käytiin maittavalla pihvilounaalla, jonka jälkeen ostostelua parissa kaupassa ja jalkamarssilla takaisin autolle.
Terminaalissa oltiin hyvissä ajoin odottelemassa laivan lähtöä. Koti kiilui jo silmissä. Seuraavan kerran kun herätään niin ollaan Suomessa! Sehän toimii!
Verovapauskaupasta piti tietysti käydä ostamassa tuliaisia kotiväelle sekä tietysti itselle. Ostokset olivat nestevoittoisia. Kotiväelle semmoisia nesteitä, mitkä saa tuoksumaan hyvälle. Itselle semmoisia mitkä saa haisemaan pahalle.
Mentiin koko porukka hyvissä ajoin nukkumaan. Ihan oikeasti! Mutta miksi, sitä tarina ei kerro.

Rakas automme löytyi. Sitähän pitää juhlia.

Ministerit yrittää päästä laivan.

Laivalle valmistautumista.

Yksi mahdollinen vaihtoehto aikaiseen Nukku-Matin tuloon.

29.11. Tukholma (SE)

2007-12-06T14:10:00.001+02:00

Tukholman majoitus osoittautui varsin mielenkiintoiseksi. Vanha laiva, josta oli rakennettu hotelli. Siinä se Slussenilla, vai mikä se paikka on nimeltään, rannassa oli parkissa. No mikä ettei. Täähän toimii. Ihan oikea paikka puleille. Autolle yritettiin vielä Goatin kanssa ettiä paikkaa mutta eihän siitä mitään tullut. Lähin sakkopaikka sai kelvata. Eipä tullut sakkoja. Aamun sarastaessa kömmittiin punkkiin ja nukuttiin iltapäivälle.
Ja taas on pimeetä. Mahtavaa.
Keikkapaikka löytyi muutaman kilometrin päästä. Linnuntietä. Autolla tuplasti. Saavuttiin ensimmäistä kertaa samaan aikaan pelipaikalle bussilaisten kanssa. Roudaus ja ihmettelyä. Sukram vaihtoi tomeihin kalvoja mikä aiheutti pientä hämmästyksen sekaista hilpeyttä. Satanox vaihtoi kieliä. Mie vaihdoin kuulumisia paikallisten kanssa. Perusperus odottelua. Paitsi ei ollut taas sitä nettiä. Mikä ihmeen paikka tämä Ruotsi oikein on? Tällä kertaa meille oli jopa ihan ikioma bäkkärikoppi. Ruokakin löytyi yläkerrasta pienen vaivan jälkeen. Hyvää oli. Graavilohta, kylmää ja kuumaa lihaa ja valkosipuliperunat. Salaatit jätin taas hipeille. Melkoinen kompleksi on tämä rakennus. Joku nuorisokeskus tai vastaava. Fryshuset. Hirveesti kaikkia palloiluhalleja ja sen semmosta. Ja sitten yksi paheen pesä. Melko paska sellanen.

Ihan hyvää kamaa. Etupäässä yllättäen MH3 ja ihan perus prossut: dbx, BSS, Drawmer, TC, Yamaha ja sitä rataa. Lavan päässä MH2 ja ihan ok kaikki muutenkin. PA EAW:n jotain. Jotain semmoista joka ei toiminu tähän paikkaan ei sitten ollenkaan. Niillä mennään mitä on. Eihän tässä muukaan auta.
Ja taas ruotsalaisten desibelien kyttäys. Taas tuli talonmies ilmoittelemaan että vähän kovaa ajelet. Päätteet kuulemma punaisella. Kyselin mittaria ja tarkistin sillä niin se vähän reilu sata oli tulos tyhjässä salissa. Hyvä hyvä. Tästä on hyvä lähteä.
Talon pentti tuli siinä sitten kyselemään tsekin jälkeen että onko kaikki hyvin. Sanoin että on muuten mutta kun en ole alkuunkaan tyytyväinen soundiin. Kaveri sanoo että ei täällä ikinä saa hyvää soundia. Mie että jaa, no onpa hieno homma. Sitten tämä kaveri siihen että mitä ihmettä meikäläinen valittaa kun ihan hyvältähän tämä kuulostaa. Jaaha. Tulipahan siinä vain mieleen että mitä nää täällä sitten oikein normaalisti puuhailee.
Keikan jälkeen kertoi vielä tämä jannu että viikon päästä alkaa remontti. Akustoivat paikan uudestaan ja asentavat line arrayn. Hyvä. Ei ois harmittanut jos olisivat hoitaneet rempan vaikka vähän aikaisemmin.
Sain keikan aikana kuitenkin homman jotenkin kasaan ja hoidettiin taas keikka kotiin.
Jätkiä taisi vähän jännittää kun kuulivat että Entombedin laulaja olisi tulossa kattomaan ja porukkaa oli taas aika nihkeästi mutta sen verran takuuvarmaksi on hiotunut paketti että täydellistä epäonnistumista on melkein mahdoton tehdä. Eli loppujen lopuksi taas ihan ok veto. Kotoista kieltä kuului taas yleisöstä. Sehän ei ikinä haittaa.

Keikan jälkeen alkoi olemaan porukka jo vähän kiertueenloppumisfiiliksissä. Saatiin kamat roudattua autoon ja alettiin ottamaan vähän rennommin. Se meidän oma bäkkäri muuttui vähitellen yleiseksi diskoksi, joihin oli kutsuttu myös toverit StS:ta. Juhlat jatkui siihen asti kun järjestyksenvalvojaksi arveltu henkilö sai ilmeisesti tarpeekseen ja kehotti kohteliaasti meitä poistumaan paikalta. No sehän ei metalparty-miehiä lannista. Koko lössi bussiin jatkamaan huutamista. Tällä välin oli ilmeisesti loputkin kamat saatu sullottua traileriin koska Amot liittyivät seurueeseen.
Tässä vaiheessa alkoi ilmassa olla jo halailua ja kiittelyä hyvin menneestä kiertueesta.
Bussin keula kohti Ankkuribaaria. Bileet jatkukoot siellä. Ja siellähän oli melkein koko porukka. Ainoastaan yksi anonyymi taiteilija ei päässyt sisään. Poke oli kysellyt että onko ongelmia. Taiteilija oli vastannut kysymykseen hänelle juuri esitetyllä kysymyksellä ja yllättävää kyllä, ovet eivät enää auenneet. Oli sitten mennyt bussiin juomaan giniä. Myö sen sijaan jatkettiin tansseja. Ja hyvät tanssit olikin. Siinä oli ruotsalaiset tytöt ihmeissään.
Taksilla burgerin kautta ”hotelliin”.

Tukholma aamuvarhain.

Puuhastelua.

Keulakarsina.

28.11. Oslo (NO)

2007-12-03T23:57:00.001+02:00

Matka kesti yllättävän pitkään kun tiet pieneni Saksan moottoriteihin tottumisen jälkeen. Oli jo pimeää kun saavuttiin paikalle ja yöllä lähdetään Tukholmaan, joten ei paljon kaupunkia päässyt ihastelemaan. Tää Rockefeller onkin sitten jo ihan oikee keikkapaikka. Katsomoa löytyy kolmessa kerroksessa. Kapasiteetti on vaatimattomat 1200. Samaan kompleksiin kuuluu kaksi muutakin klubia. Toinen vieläkin isompi ja toinen reilusti pienempi.
Iso setti EAW:ta, Iso H2k, 2ch dbx:n 160SL (se sininen putkikompura), 8ch dbx 160A, 8ch dbx 1066, 12ch Drawmer DS501 sekä aika vakuuttava efektivalikoima sis. 2290, PCM42, PCM81, PCM91, M2000, SPX900 ja SPX990. Kattava mikkivalikoima ja mukava tyttönen talonhenkilönä.
Vähän hankala paikka miksata etupään sijainnin takia.

Ennen keikkaa ihmeteltiin jonoa naapurissa (se isompi halli) olevalle Kentin keikalle. Ihmettely jatkui keikan jälkeen. Kolme iltaa loppuunmyyty. Meillä taasen oli vähän tyhjän oloista. Parempi veto kuin eilen kaikin puolin kuitenkin. Hyvä mieli. Kotopuolestakin lähestyttiin työhommien puolesta, mikä lisäsi vielä iloa. Väsyttää ihan helvetisti. Nukuin StS:n keikan ajan ja nyt on ihan kuollut olo. Huomenna nukutaan Tukholmassa koko päivä. Jos sitten taas pääsis kartalle. Vähän alkaa ja välillä vilahtelemaan semmoinen jännä haikeuden tunne. Tähän on kuitenkin jo sen verran päässyt tottumaan ja ihmiset tullut tutuiksi että... no silleen. Tiiätte varmaan.
Ei sillä. Kyllä on ihan saatanan hienoa päästä kotiin. Muutaman päivän päästä.

Suomesta kuuluu mielenkiintoisia uutisia. Ei taida olla enää Hawaijipaitakeli vai mikä se niin harmittaa?

Välipalapöytä mallia Norja.

Rockefellerin ohjelmistoa.

Ja naapurin.

Sami from Amorphis.

Ei kysyttävää.

Näkymä ensimmäiseltä parvelta. Ylemmäs en enää jaksanut kiivetä.

Elekee sinne menkö! Tulukee tänne. Kent. Höh.

Itse valitsin hevin.

Oli sitä joku lopulta eksynyt tännekin.

Ruokailu mallia buy-out. Oli muuten hyvät lätyt.

27.11. Göteborg (SE)

2007-12-03T23:40:00.001+02:00

Päivä alkoi laivamatkalla salmen yli Göteborgiin. Aika hujahti pelaillessa erilaisia arvoituspelejä. Vallattiin ravintolan keulan osa ja saatiin olla aika rauhassa. Vähän nimittäin katteli muut asiakkaat kun mölyttiin siellä. Asiallisesti oltiin mutta lähteehän tämmösestä ryhmästä ääntä ilman ilolientäkin. Meitä on kokonaisuudessaan 23 ukkoa liikenteessä.

Perille päästiin pienen kiertotien kautta. Ensiksi kamat hotelliin. Sen jälkeen herra suunnistaja laittoi keikkapaikan osoitteen navigaattoriin. Ei kuitenkaan välittänyt että minkä keikkapaikan. Löytyihän se Torgatan Göteborgistakin. Tosin kyseistä osoitetta tarvitaan vasta huomenna. Vähän siinä kateltiin että nyt ei näytä ihan rokkiklubin paikalta kun ympärillä oli hienoja putiikkeja ja virastotaloja. 900m meni vain ohi, joten ei paha virhe.

Porrasroudaus. Parvella varustettu pikku klubi. L’Acousticsin ARCSia kaksi puolellaan. Siihenpä se ilo sitten jäikin. A&H GL4000, dbx, TC, SPX. Ihan perushommia. Monitorit etupäästä. Neljä ryhmää on aavistuksen vähänlaisesti. Ahdas ja erittäin kovasti resonoiva lava. Ei kuulemma ollut oikein hyvä olla lavalla kun ukot vain tärisi vaikka monitoreista ei edes tullut bassoa. Talon äijä oli semmonen hiihtäjä ettei kiinnosta uudestaan nähdä. Viidennellä kerralla kun kyselin jo vähän hermostuneena että löytyykö sitä dirkkaboksia bassoon vähän nopeesti vai ei vai lähdenkö ostamaan, niin rupesi tapahtumaan. Tosin hitaasti. Keikan aikana kaveri kyttäili vieressä ja tarkkaili desibelejä. Muutaman kerran samanlaisissa ahtaammissa paikoissa olen autellut Tuomasta Amojen vaihdossa että pysyttäisiin aikataulussa. Nyt pääsi kytkemään piuhaa ja laittamaan mikkiäkin kun ei talon penttiä näkynyt missään. Kulli.

Kantoapu toimi ja oli mukavaa sakkia. Heille kiitos. Ruoasta en edes viitsi puhua. Syömäkelvotonta.

Kattelin vähän aikaa StS:n ja Amojen keikkoja. Yleisö oli lähinnä suomalaisia tai suomensukuisia. Kauheessa kunnossa. Ois saanu olla enemmänkin kun vähän väljäksi jäi sali.
Oma keikka oli kans. Ihan normi veto.

Hotellissa nautittiin Pimpolan kanssa poikien hankkimat Keba-eläinrullat Uuno Epsanjassaa katellessa. Ei saatu vieläkään katottua loppuun asti. Uni tuli taas aika äkkiä.

Ajantappohommissa laivalla.

(Pimpola)

Ajantappohommissa laivalla.

Sticky Fingers.

(Pimpola)

Sticky Fingers 2.

Kiva.

Komentokeskus.

Haloo, kuuluuko? Ei nimittäin näy.

Keikka.

Täällä on ihmisen hyvä levähtää.

26.11. Välipäivä

2007-12-03T23:13:00.001+02:00

Vosselaarista keikan jälkeen nokka kohti Fredrikshavnia Tanskan pohjoispäässä. Gps näyttää matkaksi rohkaisevasti 1018km. Mie otin ensimmäisen ajovuoron. No enhän mie jaksanu. Aika piakkoin piti vaihtaa ja Vänni ratin taakse. Jossain vaiheessa sitten havahdun ihmettelemään että missä sitä ollaan niin olivat sakemannit laittaneet moottoritien poikki ja kaikki liikenne ohjattiin kiertotielle johonkin keskelle maaseutua. Ei oikein sujunut. Kello on neljä yöllä ja täällä on ihan älytön ruuhka. Ei ymmärrä. Samaan aikaan auto ilmoittaa halunsa tankille ja kompassi näyttää täysin päinvastaista suuntaa kuin mihin pitäisi olla menossa. Ja Gps on sekaisin kun sen mielestä pitäisi mennä takaisin sinne moottoritielle, johon ei päässyt. Auto ympäri ja pois ruuhkasta ja lähimpään kylään ettimään tankkia. Että voi olla sekin vaikeaa. Löytää siis automaatti johon käy kortti tai setelit. Kaikki paikathan on luonnollisesti kiinni. Vähän ennen viittä löydetään huoltamo, joka aukeaa sopivasti viideltä. Sinne odottelemaan. Olin pihalla tupakalla kun koko diesel-paratiisi herää eloon ja valot syttyy. Semmonen jumalainen valo valtasi ympäristön. Helpotus. Alkoi nimittäin vähän pinna kiristyä jo harhailusta. Vähän kaikilla. Kerrottakoon nyt vielä että jollain kusijupakka/tupakkatauolla näytti Gps jäljellä olevaksi matkaksi 666km.

Jossain Hampurin lähistöllä tapahtui tämä. Kello viisi aamulla ja liikenne on pikkukaupungissa samanlaista kuin Suomen kaupungeissa neljältä iltapäivällä. Ja siinä maaseutua tutkaillessa tuli kiinnitettyä huomiota myöskin että noin joka toisessa talossa oltiin hereillä. Silloin neljän maissa maanantaiaamuna. Ihme porukkaa. Mitähän puuhailevat?

Sukram ajoi auringon noustessa Tanskan läpi ja 11 maissa päästiin hotelliin. Aika juhlava fiilis. Lampputehtaankin näin. Martin luki isolla seinässä. Oltiin tultu pohjoismaihin. Sen huomasi mm. maksullisesta netistä. 7€/24h. Semmoset mieheen. Koko päivä huolellista rentoutumista. Nukkumista, peseytymistä, netteilyä ja nukkumista.
Heräsin joskus iltapäivällä puhelimen soimiseen. Kaljaporukka kutsui. Käskivät ottaa läppärin mukaan kun eivät kuulemma pystyneet enää puhumaan. Vähän arvelutti että mitä seuraa mutta olivatkin vaan niin voipuneita. Pienimuotoista oluen juontia ja surffailua. Aivan mukavaa.

Porukalla käytiin syömässä viereisessä ravintolassa amerikkalais-malliset pizzat. Hyvin toimivat tähän tilanteeseen. Meat Lover oli lärpäke nimeltään. Eihän semmoista voi lihansyöjä vastustaa. Ensimmäiset pizzat muuten tällä reissulla. Aika hyvin. Ruokajuomaksi tietenkin Beer Tower. 4l putki jossa hana. Toimii. Jälkiruoaksi Irish coffeet ja pienen kaupunkitiedustelun jälkeen takasin hotellille.
Tällä välin oli myös kiertuekumppanit saapuneet paikalle ja liittyivät pian seuraan. Juhlan tuntua Tanskan maalla.

25.11. Vosselaar (BE)

2007-12-03T22:24:00.001+02:00

Belgia toivotti meidät tervetulleeksi sateella. Biebob oli tämän paikan nimi. Melko pieni klubi melko pienessä kaupungissa. Oli pientä laiskuutta ja velttoutta ilmassa. Vähän kiire tuli lopulta ja StS ei tehnyt äänentarkistusta ollenkaan. Keikka meni taas oikein hyvin. Paljon porukkaa. Joku tyyppi oli tullut Costa Ricasta pelkästään Insomniumin takia. Ranskasta ja mistä lie muualta oli myös jengiä. Sekopäitä.

Keulassa taas MH3 ja 4x dbx 166 + 4x DS201 + M2000 + SPX900 + dbx:n se hauska sub synthesizer –mikä lie mokkula ja kai jotain muutakin. PA oli mulle entuudestaan tuntematonta merkkiä ja soundas aika oudolta.

Keikan jälkeen takaisin homeelta haisevalle bäkkärille nuilottamaan. Bäkkäri sijaitsi lavan alla kellarissa ja sinne pääsi ainoastaan lavan kautta, joten StS:n jälkeen kamat kainaloon ja käytävään odottelemaan. Nettikin lopetti toimimisen joten aikasta lailla tylsää oli loppu ilta. Eikä se luonnollisesti kantanut sinne kellariin asti missään vaiheessa. Mietittiin että miten kävisi jos lavalla syttyisi tulipalo. Muuttuisi backstage yht´äkkiä katakombiksi. Hieno meininki.
Pimpola teki Amoillekin valot tänään kun paikalta ei löytynyt minkään näköistä valomiestä. Tiskin ohjeet oli flaamiksi tai joksikin muuksi ymmärrettäväksi paikalliseksi kieleksi väännetty. Ammattimies kuitenkin hoiti homman kotiin.

Pienemmillä lavoilla, niin kuin täälläkin, joutuu aina tekemään jonkin sortin ratkaisuja lavalle mahtumisen kanssa. Lähinnä se koskee rumpuja bassokaappia ja kitarakaappeja. Niiden kanssa on sitten erilaisia sovelluksia. Joskus toimivampia, joskus vähemmän toimivampia. Yleensä kuitenkin toimii.

Kaiken tämän hauskan jälkeen oli vuorossa autoilua. Sehän toimii aina.

Tämän näköinen paikka tällä kertaa. Biebob.

Ja sisältä.

FOH.

Vessa.

(Pimpola)

Keikka.

(Pimpola)

Helvetin hauskaa.

(Pimpola)

24.11. Dordrecht (NL)

2007-11-27T00:37:00.000+02:00

Amsterdamista takaisin etelään päin Bibelot -nimiselle klubille. Todella oudon näköinen paikka. Ihan hyvällä tavalla. Korkea kuin mikä. Kaikuisa halli. Ei hyvä.
Ennen tsekkiä käytiin kaupungilla pyörimässä. Hieno oli. Mie tykkään tästä näiden arkkitehtuurista. Suurimmaksi osaksi punatiiltä ja talot on kaikki erilaisia. Tämä siis koko Hollannissa. Käytiin kauppoja kattelemassa. Samat Henkkamaukat ja Vero Modat on täälläkin. Ja Dreesman.

Martinin W8 2xsub + 2xmid/hi /puoli. Yläkomerot liian alhaalla. Aika kovaa tuli taas päästeltyä mutta hevi on heviä. Joku kivikautinen Yamaha oli etupäässä. Lisäksi räkillinen Behringeriä. En edes koskenut niihin. Ei tarvinnu kun tiskissä ei riittänyt kanavat minkäänlaiseen patchaamiseen. Efektit ihan perusjuttuja. Yleisö oli vähän skarpimpaa kuin eilen. Ihan jees meininki. Keikan jälkeen jäätiin vielä tonteille heilumaan ja pitämään jotain yleistä huutokilpailua. Kova oli möykkä bäkkärillä kun 20 ihmistä mesoaa. Mutta mukavaa oli.
Yöllä ajeltiin taas Amsterdamiin. Tällä kertaa jäätiin hotellille.
Ei hävinny muuta kuin Electron. Hienosti tehty. Vahvaa osaamista.

Pitkänä miinuksena mainittakoon internetin puuttuminen tyystin. Porukka muuttui täysin kun ei ollutkaan tuttua turvallista pakopaikkaa. Piti keskustella ihmisten kanssa. Pelottavaa.

Turistihommia.

Aina ei nappaa.

...vaikka maisemat on tätä luokkaa.

Päivän ohjelma.

Volkmar pitää kuria paikalliselle tekniikalle.

Ja perinteinen etupään kuva.

Keikka.

23.11. Utrecht (NL)

2007-11-27T00:34:00.000+02:00

Heti Hollantiin päästyämme maisema ja yleinen fiilis muuttui huomattavasti mukavammaksi. Jotenkin piristäväksi. Erilaiseksi. Reilu viikko oltiin Saksassa, joten alkaa vaihtelu tehdä hyvää.

Pieni on paikka mutta ihan hyvän tuntuinen. Bäkkärin seinillä olevien julisteiden perusteella täällä on soittaneet niin Therapy? kuin Porcupine Treekin, joten ei ihan turha paikka. Niin pieni lava ettei toista rumpusettiä saanut mahtumaan järkevästi millään joten vedettiin kaikki bändit Amorphiksen kannuilla. Talonmies oli ihan huippu. Todella ystävällinen, avulias ja puhelias. Kunnon erikoismeininkiä. Sain ensimmäistä kertaa kaikki haluamani kanavat käyttöön. Eli lähinnä lisänä aikaisempaan toiset kitaramikit. Ja kaiken huipuksi vielä haikkaa, rideä ja kiippareita lukuun ottamatta kaikki omiin kanaviin, joten sai säätää ihan rauhassa. Ja olipa kyllä hyvä vetää. Tiskinä MH3 ja räkissä TC:t, SPX90, Drawmeria, BSS ja useampi dbx. Simple but it works, niin kuin talkkari sanoi.
Loppuunmyyty keikka ja tunnelma oli hyvä. Alun jähmeyden jälkeen porukka lämpeni hyvin. Nepä taitaa täällä olla muutenkin vähän hitaammin syttyvää sakkia.
Suomalaisiakin oli yleisössä jonkin verran ja Suomen lippukin liehui. Mukavaa oli.
Paitsi että netti ei toiminut kunnolla.

Ja oli sitä ruokaa sitten kuitenkin. Joku virhe oli tullut. Hyvä.

Pojat on käyneet täällä aiemminkin. Vuosi sitten Satyriconin kanssa. Ei kuulemma ollut juhlimista. Eivät olleet antaneet minkäänlaista bäkkäriä edes. Lavan takana olevalla lastausalueellakin oli ollut tungosta. Nimittäin Satyriconin kuntosali.

Keikan jälkeen pienimuotoista kaljoittelua ja nokka kohti Amsterdamia. Kamat hotelliin ja taksilla keskustaan. Käytiin kattelemassa näyteikkunoita ja pari kuppilaa.

Ota tästä nyt sitten jotain selvää.

Tai tästä.

Parhautta.

Ja muuta.

Sen verran usvainen paikka ettei kunnon kuvaa saanut otettua.

Maisema.

22.11. Aschaffenburg (DE)

2007-11-27T00:33:00.000+02:00

Aamulla lähdettiin hyvissä ajoin liikenteen sekaan poukkoilemaan. Mie olin kuskina illalla ja nyt oli yllättävän hyvä olo. Aamuruuhka Münchenissä ei oo ihan pieni juttu.
Matkaan lähdettiin aikaisin syytä siitä että tarkoitus oli hakea vähän fiiliksiä Aschaffenburgin keikalle. Ja mistäpä muualta kuin keskitysleiriltä. Dachaun leiri oli 20km Münchenistä pohjoiseen Sopivasti vain aavistuksen sivuun reitiltä. Gps ei löytänyt paikkaa mutta mulla oli Wikipediasta tallessa jotain tietoja. Mm. koordinaatit. Jotka sitten osoittautuivat aivan vääriksi koska tämä kyseinen paikka oli keskellä metsää 10 km Dachausta. Lähimpään kylään nauttimaan aamiaista ja pohtimaan vaihtoehtoja. Muut meni syömään ja mie jäin selvittelemään että missä se paikka oikeasti on. Soitin Pekalle, joka ystävällisesti suostui auttamaan. Mulla on ilmakuva leiristä koneella ja kerroin, mistä löytyy jonka perusteella Pekka yritti ensiksi paikantaa sitä Google Mapsista. Ei löytynyt. Pekka kuitenkin löysi netistä osoitteen. Mulla siis edessä kaksi MacBookia ja Gps. Omalla koneella auki Dachaun tiedot. Satanoxin (Ville F.) koneella Auto Route. Gps ei edelleenkään suostu löytämään osoitetta. Taitaa olla saksalaista tekoa. Karttaohjelma sentään löytää. Eli Gps:ään kohteeksi Dachau ja Auto Routella vanhan liiton manuaalisuunnistuksella lopun matkaa. Ja perille päästiin kuin päästiinkin. Viimeisessä risteyksessä oli sitten jo opastekylttikin. Eivät paljon mainosta. Hieman jännittyneissä tunnelmissa tepasteltiin kohti porttia. Sisällöstä ei oikein pysty sanomaan mitään. Aika vaikuttava paikka se oli ensikertalaiselle. Osa ryhmästä oli käynyt aikaisemmin Auschwitzissä, joten heille tämä oli jo tuttua. Mie olin aika sanaton. Oli hienoa päästä käymään tuolla. Nyt ymmärtää taas vähän enemmän. Parikymmentä bussilastillista koululaisia oli samaan aikaan ihmettelemässä esi-isiensä tuohuja. Hyvä että niille esitellään oman maansa historiaa. Joskushan tilanne on ollut sellainen että jotkut lapset eivät ole edes uskoneet koko hommaa tapahtuneen vaan ovat uskoneet sitä saduksi.

Keikkapaikka, Colos-Saal, löytyi kävelykadulta. Hienolta sellaiselta. Auto täräytettiin porttikongista sisään. Oli vaan vähän hankaluuksia peruuttaa se illalla pois sieltä. Mutta eipä tarvinnut liikutella välillä joka oli hieno juttu.
Ennen tsekkiä käytiin Pimpolan kanssa kattelemassa matkamuistoja. Oli niin paljon kaikkea, ettei tullut sitten ostettua oikeestaan mitään. Tytölle löysin hienon hevospatsaan. Se on muistutellut että tuliaisia pitää tuoda ja kortti lähettää. Kortteja pääsin jo ostamaan mutta eipä tullut Saksasta vielä lähetettyä. Hieno kauppa oli, missä käytiin. Oli jos jonkin näköistä miekkaa ja pääkalloa ja jopa pari haarniskaa.
Ja sitten kaikennäköistä hippikrääsää. Vähän kaiken ja laista koriste-esinettä. Vähän liikaakin kun ei sitten osannut valita mitään. Paska kauppa siis loppupeleissä.

Ihan hieno 750 asiakasta vetävä paikka. Vähän kumiseva alakerta. Täysi tupa demppasi salin soimisen aika hyvin, minkä kanssa oli tsekissä vähän ihmettelemistä. d&b:n jotain sarjaa. Soundcraftin K3, D-Two, M-One, joku SPX ja PCM-70. Drawmeria ja dbx:ää. Nyt oli neljä x 160A, mikä toimii aina. Enpä mie tosin päässy niistä paljon nauttimaan. Keikka meni helvetin hyvin. Jotain soittohäikkääs mutta sitähän sattuu. Tupa täynnä ja upposi jengiin kuin nyrkki pyllyyn.

Nyt ollaan ajelemassa Utrechtiin Hollantiin. On tulossa muutama pienempi klubi seuraavien päivien aikana. Kiertueen neljä pienintä taitaa olla. Tänään näkyy kapasiteetti olevan vain 420. Vain Göteborg on pienempi. Ja perkele ruoka on Buy-out-meininki. Tähän asti on päässyt helpolla kun ei oo tarvinnu muuta kun mennä syömään ilmoitettuna aikana. Näkyy alkavan joku disko keikkojen jälkeen tuolla. Eipä jäädä ihmettelemään vaan lähdetään heti kun päästään ja lähdetään ihmettelemään Amsterdamin yöelämää. Pääse toimittamaan turistitoimintaa.

Paikallinen autokauppa. Vaatimattomimmat esillä.

Työmaa.

21.11. München (DE)

2007-11-26T22:54:00.000+02:00

Tullimiehet oli tänään pysäyttäny bussin ja antanu jonkun keksityn sakon. Jotain yli 400 euroa, Saatana, mitä meininkiä.

Ihme klubi keskus. Joku Kulturfabrik. Jotain vanhaa teollisuusaluetta. Metropoliskohan tää oli nimeltään tää klubi. Kunnon oldschool-tunnelma. Varsinkin kamat. Puhkiluukutettu mikälie-PA ja kulmat sekä ihan ihme side-fillit (home made). Edessä DDA Forum (en tykänny) ja perus TC:t, MPX 5jotain, kolme dbx 160A:ta. Niin paskat geitit että ei voinu käyttää. Näissä pikkumestoissa on se ongelma että kun noita kanavia joutuu säätämään silleen että Amoille on omia kanavia mahdollisimman paljon. Yleensä rummut pätsätään ja lauluna on niiden sparekanava, Muuten on saatu Hannun kanssa toimimaan jako hyvin. Ongelmanahan tässä on mm. se että esim. rumpujen dynamiikkaosasto on aina vähän mitä sattuu. Tänään ei ollu rummuissa mitään. Bassossa ja laulussa oli kompurat. Siinä kaikki. Hyvin jylisi. Talon valo-Pentti on kuulemma kulli. Näin osasi valistaa. No mikä ettei.

Taas tuli kuume puoli tuntia ennen keikkaa ja ihan helvetin kylmä. Vituttaa tää sairastelu. Paha olo on, syö tai ei syö. Kaikennäköistä nappia vaan naamaan. Pamia ja kaljaa. Siitä lähetään. Postikorttejakaan ei oo vielä saanu aikaiseksi hankkia. Perkeleen perkele!

Merchandiseen piti tulla tänään täydennyksiä. Eipä kuulunut. Joku Müller on kuittannut, vaan ei kukaan tunnu tuntevan koko miestä.

Volkkarilla on ollu tänään hommaa. Ensiksi meni aikataulut uusiksi kun oli tullihässäkkä. Sitten piti yhtä miestä käyttää hammaslääkärissä. Sitten se on selvitelly kadonneiden paitojen jkohtaloa. Vähän on ukko hermostuneen oloinen. Ja ei oo aikatauluja ilmestynyt seinille. Tuli vasta myöhemmin. Siitähän myökin mennään ihan sekaisin. Se pitää hyvin kartalla että missä pitää olla milloinkin. Älyttömän mukava rutiini on joka päivä tutkia se.

Nyt pohdin että otanko yhen kaljan vai en. Ehkä otan, ehkä en. Mieli tietysti tekisi mutta kun tietää että vois olla parempi olla ottamatta.
Huomenna Aschaffenburgiin. Mitähän mahtaa sieltä löytyä. Jää nähtäväksi.

Assembly Münchenissä. Niiloa lievästi harmittaa. Muilla toimii netti moitteetta.

Metropolis.

Työmaa.

Monitorimaailma. Huomaa uutuuttaan kiiltelevä side fill.

Keikka.

Sali tyhjänä.

Ja täytenä. StS.

20.11. Saarbrücken (DE)

2007-11-22T20:59:00.000+02:00

Saksan valloitus jatkui aavistuksen misantrooppisissa fiiliksissä. Välipäivä teki tehtävänsä. Saatiin sentään Frimanin kanssa löntysteltyä keikkapaikalle, joka oli tällä kertaa semmonen vähän pienempi. Enemmän Suomi-osastoa. PA oli ihan hirveä. JBL VRX-sarjaa tai jotain. Jokin siinä oli pahasti pielessä koska oon kuullut sen soivan ihan asiallisestikin. Nyt ei toiminu. Diskovehkeet. Kihinä ja ihan saatanallinen jylinä ja välissä ei mitään. Paskalta kuulosti. Kyllä muuten vitutti vetää. Hannu ei myöskään kiitellyt. Ja henkilökunta oli taas ihan pihalla touhusta ja tuttuun tyyliin hitaita.
A&H ML3000 ja peruskauraa. Joku geitti, jonka nimeä en enää muista enkä ollut koskaan kuullutkaan. Yamahan joku SPX50D tai jotain, jota ei myöskään ole tullut vastaan.
Kunnon palautus maan tasalle Sveitsin jälkeen. Rauhallisissa merkeissä hotellille ja nukkumaan. Oli niin masentava päivä ettei jaksanut tehdä elettäkään näiden päivitysten kanssa.

Kuninkaamme ja kunnioitetun rakastetun johtajamme Seppo Rädyn viisaus: Saksa on paska maa, kävi mielessä muutamaan kertaan.

Ei mitään julkaisemisen arvoisia kuvia.

19.11. Vapaa

2007-11-22T20:52:00.000+02:00

Öö. Mitähän tästä nyt sanois. Ajeltiin Sveitsistä Ranskan kautta takaisin Saksaan. Käytiin tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin. kirkkoja, museoita ja sitä rataa. Jep.

Kuvia toisaalla.

Ranskassa käytiin syömässä patonkia. Hyvää oli. Paljon lihaa. Saarbrückeniin yöksi. Kebab.

Mulla oli ensimmäistä kertaa koti-ikävä. Tytär täytti vuosia ja isi on täällä vaan kikkailemassa. Otti vähän koville. Onneksi puhelimet toimii. Sai hoidettua velvollisuudet.

18.11. Pratteln, Sveitsi

2007-11-22T20:36:00.001+02:00

Matka taittui lähinnä maisemia katsellessa ja lueskellessa Eläkeläisten Suuresta suomalaisesta juopottelukirjasta vähän toimintamallia täällä puuhasteluun. Paremmatkin ois maisemat voinu olla. Sukram tosin hihkui ja kiljui etupenkillä että muuttaa asumaan Sveitsiin kun on niin hienoa. Tee se.
Rajalla oli myös vähän tiukka tilanne kun kaiken pelottelun jälkeen oltiin valmistauduttu siihen ja sitten ei edes huomata kun mennään siitä yli.

Kraftwerkstrasse löytyi jolla Z7 sijaitsee. Nyt täytyy kyllä sanoa teille rakkaat katsojat että kaiken kuulemani perusteella olin tulossa hienoon paikkaan. Mutta täälläpä on vielä hienompaa. Ei mitään järkeä. Ehdottomasti hienoin paikka, missä mie oon ikinä käynyt. Täällä on käyny kaikki bändit Manowarista lähtien. Henkilökunta on viiksekästä ja mukavaa. Juhlaa! Paikka vetää 1500 karvapäätä, joten tilaa riittää. Päivä menikin aika paljon ihmetellessä rakennusta. Pyykkipäivä oli myös. Koneellisen pesin vaatteita. Kyllä nyt taas kelpaa.

Etupäässä 48-reikäinen Heritage 3000, ihan jees. Miekin sain oikein valita että haluunko käyttää Drawmerin vai Klarkin geittejä. Dbx:n kompurat. 160:ä ja muita. Tais olla joku BSS ja Klark kanssa. Liikaa kaikkea kun ei oo kanavia, mihin laittaa. Tehtiin siis silleen että Amoille rauhoitettiin omat kanavat ja StS ja myö mentiin samoilla. Monitorilandiassa oli samanlainen Midas ja Klarkin EQ:t Hyviä mikkejä paljon. Kaikin puolin homma kunnossa. PA oli joku EV:n line array. Riittävä. Hirmuinen pelottelu oli dB-rajasta, joka virallisesti on 93 mutta todellisuudessa 100. Perseilyä. Siinä sadan hujakoilla mentiin ja hienosti toimi.

Pimpola (valomies) tuli tänään. Jälleennäkemisen riemua ei ollut. Toi mulle ruisleipåä, mitä olin toivonut. Hyvä jätkä.

Meillä oli varmaan hotelli Prattelnissakin. En vaan muista kyllä nyt yhtään.
Ilta oli hilpeä.

Tämmönen saluuna.

Pimpolalla on joku tuska.

Keula.

Riittävästi kaikkee.

Egokaappeja.

Mättö.

Keikalta.

17.11. Lindau

2007-11-21T17:55:00.000+02:00

Rakas päiväkirja!

Päivällä mentiin tonteille jahka ensiksi herättiin. Nukutti hotellissa taas hyvin.
Ja taas oli hieno paikka. Jonkun jätkän itse kyhäämä 20 vuotta vanha PA joka ei ollut ollenkaan huonon kuuloinen, MH2, räkissä kaikkea riittävästi ja se kauan kaivattu D-Two. Tsekissä oli vielä hyvä meininki mutta keikalla jotenkin paikka muuttui ihan täysin kun tuli läskiä saliin. Tosi outo homma. Ihan tukossa koko paketti. Tuli vähän semmonen työkeikka-fiilis vedon jälkeen. Hyvältä kuulemma soundaa mutta kun ei itse voi olla tyytyväinen mihinkään niin ei se paljon auta. Pientä kehityskeskustelua on aloiteltu aiheesta kitarasoundi. Hyvällä menestyksellä. Jätkät ottaa homman tosissaan ja se on hyvä se. Aletaan vähän ruuvailemaan että sais pahimman kirskunnan pois. Ja miten käy kun siitä ei sitten saakaan enää mitään selvää? Kassellaan.

Ruoka oli taas erinomaista. Laaja valikoima erilaisia lihoja sisältäen karjaa ja kalaa sekä kaikki mahdolliset perunavaihtoehdot. Harmitti kun ei jaksanut syödä enempää.
Maitoa kaipailen todella pahasti. Noin litran päivässä kun sitä on tottunut juomaan niin ei ole helppoa yhtäkkiä olla kokonaan ilman viikkotolkulla.

Kaiken näköistä turinointia keikan jälkeen. Kävin taas kattomassa Amojen keikkaa tovin. Hyvin toimi.
Keikkojen jälkeen tutustuin vielä paikallisiin teknikoihin. Mukavia on ihmiset täällä. Ei oo ollenkaan semmosta vittuilu-meininkiä mitä kotona on aika monessa paikassa. En nyt ala sen tarkemmin erittelemään mutta jokainen voi omissa päissään vähän ynnäillä että miten sitä tulee käyttäydyttyä. En siis tarkoita kaikkia mutta meihinkin mahtuu kaiken näköistä jantteria.

Sitten päästiinkin asiaan. Mie luulin että olisi ihan mukava ilta tulossa. Mutta ei. Volkmarin suosittelemaan tissibaariin sitten mentiin ja se olikin sitten taas semmosta. Huorat siellä jotain puuhasteli ja yritti saada asiakkaita. Miehän kun en parisuhteessa elävänä semmosiin hommiin lähde niin rupes ahistamaan ja vituttamaan ja halusin pois mutta ei kuulemma käynyt päinsä. Lisää piti juoda maailman kalleinta kaljaa.
Kostoksi tästä sammuin.

Jotenkin sieltä päästiin hotelliin ja unille. Aamulla oli joillakin hieman käynnistymisvaikeuksia. Ei pahoja.

Äitille vaan terveisiä. Luet tätä kuitenkin. Hengissä ollaan ja hyvin menee.

Ja taas muutama kuva. Muita kuvia voi ihailla(?) Insomniumin blogista.

Rouding.

Keula.

Monitori-landia.

Sali.

PA mallia tee-se-itse.

Pikku sivubisnes.

Keikka 1.

Keikka 2.

Keikka 3.

16.11. Glauchau

2007-11-17T15:35:00.001+02:00

Glauchauta kohti lähdettiin ajamaan hyvin nukutun yön jälkeen. Tai en tiedä tuosta bailuporukasta. Aika kuollutta porukkaa. Auton ikkunasta hämmästelin vielä Tempelhofin massiivisuutta. On se iso. Sovittiin Vännin kanssa että se ajaa pois kaupungista ja mie jatkan siitä. Näin myös tehtiin. Parin sadan kilometrin verran on nyt tullut tutustuttua täkäläiseen liikennekulttuuriin. Ja voin teille, rakkaat kuulijat, kertoa että en tykännyt siitä yhtään. Ihan tyhjäpäistä touhua. Jengi pelaa Tetristä autoilla 140km/h vauhdissa. Joka puolelta lappaa porukkaa ja mitä pienempi kolo, niin sitä hanakammin sinne on sitten päästävä.
Rekkakuskeilla on joku todella paha ongelma tai ne on vaan tyhmiä. Jostain syystä siitä kaverista on päästävä ohi vaikka ei rahkeet ihan riitäkään. Minuutti- ja kilometritolkulla painavat mulkut vierekkäin eikä kumpikaan anna periksi. Saunan taakse moi. Ihan hienoja maisemiakin olisi ollut jos olisi ehtinyt ihailla. Tähän asti on matkustettu yöllä niin on jäänyt vähän hämäräksi että miltä täällä näyttää.

No päädyttiin kuitenkin ehjänä perille. Viimeinen kilometri toi mieleen lähinnä Venäjän. Oltiin siinä sitten vähän että mihinkä sitä nyt on jouduttu. Eihän täällä edes asu ketään. Näinköhän tänne tulee ketään?

Amorphis crew eli Sami(Hannu) ja Tuomas oli jo kasaamassa backlinea. Kateltiin että ei ole taaskaan delayta. Kotona ennen lähtöä kävi mielessä että ottaisko D-Twon mukaan ihan varmuuden varalta. No en sitten kumminkaan ottanut. SPX:stä semmonen taas kaivettiin ja sillä mentiin. Huono viritelmähän se on.

Soundcraftin Series Two, Yamahan efektit (taas) joita oli siellä viisi mutta jostain syystä vain kolmea voitiin käyttää. Sitten oli jotain kompuroita ja plaa plaa. Parasta eli paskinta oli kuitenkin viimeinen eli heikoin lenkki. PA. Jotain vanhaa rähjäistä HK:n dädää stäkättynä vähintäänkin mielenkiintoisesti. Akustisilta ominaisuuksiltaan myös melko hankala. Yhdistettynä huonompi homma. Eli tähänastisista huonoin meininki. Henkilökunta oli miun mielestä ystävällistä ja mukavaa mutta hidasta. Kyllä voi kestää piuhojen veto kauan.

Tsekin loppumetreillä keksi joku emäntä tulla ilmoittamaan että tässä on dB-mittari, tämän mukaan vedät. Yritti akan pentele koijata. C ja fast. Ehei. Uudet asetukset koneeseen ja homma jatkuu. Aika hillitysti tuli vedeltyä. 100dB oli se raja ja siinä hilkulla mentiinkin. No vähän yli.

Ruokapuoli (lähinnä ”välipala” osasto) taas hyvä verrattuna Suomeen mutta muuten heikoin täällä tähän asti. Päivälliseksi perunaa ja schnitzelit sienikastikkeella ja jollain kasvishötöllä. Peruna ja liha hyvää mutta itse kun en juurikaan kasviksista perusta niin vähän vaisu kuva jäi. Mutta ruokaa sai, ei valittamista.

Keikka ihan perushommia taas. Ja sitä porukkaakin tuli aika paljon.
Keikoista ei yleensäkään hirveästi ole mitään kertomista. Niitä vaan tulee ja menee.

Jäätiin tällä kertaa vähän pidemmäksi aikaa paikalle kun oli tiedossa että Lindaussa pääsee vasta aamulla hotelliin. Tuli käytyä kattomassa vähän näitä muitakin bändejä.

Matkaa Lindauhun 500km. Alkumatkasta Julmahuvia ja muutama olut. Loppumatkan nukuin lattialla. Ei ollut hyvä idea. Vaikka olin makuupussissa ja lämmittimen vieressä niin silti jostain tuli vilua ja herätessä oli semmoinen tuska kurkussa etten ihan heti mene sinne takaisin. On se hienoa tämä matkustaminen. Hotelliin pääsyä odotellessa käytiin syömässä MacAamupalaa. Hotellilla Vänniltä lääkitystä ja nukkumaan.

Aamulla Berliinissä tutkiskellaan fysikaalisia ilmiöitä.

Assembly 2007 Glauchaun jämäbäkkärillä.

Monessa paikassa täällä päin maailmaa on jonkin näköinen parvi. Alte Spinnerei, Glauchau (DE).

Louhos Glauchaussa.

Näkymä etupäästä.

Näin. Vai kenties ei näin.

Aikaa voi tappaa myös esimerkiksi tekemällä uusia hittejä.

Tai spedeilemällä niinkuin Tri Kalma tässä tekee.

Tältä näytti täällä.

Tässä mennään keikan viimeisiä tahteja.

Tänä aamuna Lindaussa näytti tältä.

Aavistuksen innokkaan näköinen roudari.

U

15.11. Berliini

2007-11-16T18:24:00.000+02:00

Columbia Club. Tempelhofin lentokentän vieressä sijaitseva entinen jenkkien elokuvateatteri. Tempelhof oli niitten tukikohta joskus silloin aikoinaan. Aivan älyttömän kokoinen rakennelma muuten. Mielenkiintoinen yksityiskohta on peltilattia, joka aiheutti tyhjänä aika, sanotaanko metallisen soundin. Onneksi tuli taas läskiä siihen päälle. Josta tulikin mieleen että aika isoja korstoja on muuten keikoilla käynyt. Ennen tsekkiä käytiin Sukramin kanssa kävelyllä. Ei siellä oikeestaan mitään ollut. Jotain siistin näköisiä kirkkoja ja muutama die Turkische tuli vastaan. Seinät on täynnä jos jonkin näköistä töherrystä. Hakaristejä ei sentään oo niin kuin Suomessa. No sepä taitaa olla rangaistava teko.
Catering on taas kohillaan. Voi perkele! Tuoreita simpukoita ja mustekalaa. Eihän näin hienoo oo missään! Ennen hotellille lähtöä söin vielä simpukoita. Ai ai. Herk herk.

Ei kunnon dilsaa. Talon jätkä oli ihan täys kulli. Piekse ittes. Muuten ihan ok. Edessä XL-200 höystettynä Drawmerin gate + BSS kompura –osastolla. Efektit taas perusperus 990, REV500, PCM91 ja sitten se joku Rolandin delay. Varmaan ihan kelpo peli mutta ilman tappia täysin joutava. Martinin W8-läjä 4xHi/Mid + 4xSub per puoli Lappalaisilla ajettuna. Aivan hyvä.

Semmosen aika jykevän soundin sai väännettyä. Hyvin lähti. Tähän asti heikoin valomies. Tuu jo Pimpola, ei nää osaa. Ja tuo miulle sitä ruisleipää! Ja semmosta maitoa, jota uskaltaa juoda.

Keikan jälkeen normaalit toimenpiteet. Mie tulin Vännin kanssa hotellille ja muut jäi mesoamaan Clubille. Kattelin Uuno D.G. Turhapuron ja kävin unille. Heräsin yöllä kun Friman kampesi viereen nukkumaan.
Nyt on tullut nukuttua aika hyvin kaksi viime yötä. Tulevasta ei ookaan tietoa.
Yksi asia mikä vituttaa todella paljon on se, että täällä on ihan helevetin kylmä. Joka paikassa.

Meillä on kaverina semmonen GPS navigaattori. Se on välillä vähän hukassa kaistojen kanssa niin on tullut huteja. Ei ole ihan täysin vakuuttanut. Pitää jonkun olla varmistamassa ja lukemassa sitä navigaattoria. Ei nimittäin ihan vähän ole liikennettä täällä. Eilen illalla yritettiin hakea sairas kitaristi keikalle niin ei voinut muuta kun ilmoittaa että soittaa taksin että muuten ei keritä keikalle. Käännyttiin takaisin ja saatiin Vännikin paikalle hetken päästä. Semmoisia ruuhkia syntyy täällä kun veturinkuljettajat menee lakkoon.

Täällä ois sit tämmöstä.

Ja tämmöstä.

Sekä myös tämmöstä.

Monitorimaailma.

Backstage mallia Berliini.

Turistikuva ala Tempelhof.

FOH.

Bäkkärillä on tunnelmaa.

Ja ruokapöydässä. Tästä vähän mallia!

Iltaruuhkaa Berliinissä.

Keikalla oli semmosta.

U

14.11. Essen

2007-11-15T22:25:00.000+02:00

Essenissä Saksan pojat olivat päättäneet pistää parastaan ja tarjoilivat meille PA:n mallia kanootti ja läjän T-luu –mikkejä. Oli muuten paskan kuuloisia pökäleitä. Hannun (Amorphiksen ääniukko) kanssa ihmeteltiin aikamme sitä PA:ta mutta todettiin tilanteen olevan ”out of our hands”. Joku Jammun ikivanha EQ ei ainakaan parantanut tilannetta. Kävin tutkimassa päätepinot mutta ei löytynyt sieltäkään apuja. No eipä mitiä. Näillä mennään. Rutisi ja paukkui kun kamat klippaili.
Muutenkin kamapolitiikka oli aika old school. Pelkästään Yamahan kaikuja. Ainakin 90 ja 990 ja pari muuta. Ei käyttökelpoista dilsaa. Ilmankin pärjää. Crestin X-8, pari dbx 266, pari dbx 160(!) ja pari B:n gatea. Siinäpä se.
Ihan ok veto oli kuitenkin. Jotenkin tuo setti toimi hyvin tuommoseen retroon paikkaan. Yleisöä oli taas tuvan täydeltä ja vastaanottavaisella tuulella olivat myös. Paitakauppias siinä sitten vähän hädissään että mitä tehdä kun hunnilauma ryntää ostamaan vaatetta. Paidat loppuu kesken eikä kerkee vessassa käymään.
Hyvät tunnelmat oli keikan jälkeen siis.

Odoteltiin taas että StS sai keikan soitettua ja laitettiin kamat autoon ja lähdettiin ajamaan. Neljältä oltiin jo Berliinissä hotellin edessä. Nopeasti vetää moottoritiet. 520km meni aika huomaamatta. Tai no mie nukuin melkein koko matkan. Havahduin siihen että Vänni laattaa muovipussiin. Se on voinut aika huonosti koko reissun ajan. Mikä lie flunssa tuommonen. Kunpa vain ei muihin tarttuisi. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan.
Mie hoidin meidän ryhmän bailausvastuun juomalla keikan jälkeen kaksi kaljaa. Rajua touhua.

Tätä kirjoittaessa makoilen vielä sängyssä paikallisessa Etap hotellissa. Kello on 12.48 paikallista aikaa. Koko aamu siis ollaan nukuttu huonetoveri Frimanin kanssa. Muista en tiedä. Nukuin aika levottomasti. Heräsin varmaan 20 kertaa vain nukahtaakseni uudelleen. Nyt on sentään nukuttu vanhat velat pois.
Eipä ole muuten näin karua hotellia vastaan ennen. Täällä ei käytännössä ole mitään ylimääräistä. Telkkari sentään on. Sieltä tulee 20 kanavaa saksankielistä huttua ja kaksi aikuisten puhelinviihdelinjamainoskanavaa. Vessassa on pönttö, seinässä huuhtelukytkin ja paperirullateline. Lavuaarikin on täällä huoneen puolella.
Mutta eipä nää paljon maksakaan. Tässä saman kadun varrella on kaksi muuta saman ketjun hotellia. Ja yksi varmaankaan ei tämän ketjun hotelli. On valinnan varaa.

Aattelin että vois tänään käydä kävelemässä jossain. Keikkapaikan lähistöllä pitäis vissiin olla jotain ihan katsomisen arvoistakin. Pitää yrittää saada aikaiseksi lähteä.

Onneksi ei ole mitään kiirettä. Meitä ei kuitenkaan tarvita siellä klubilla vasta kun joskus neljän-kuuden maissa. Ja samat huoneet on myös ensi yönä. Voi jättää kamoja tänne. Nyt tosin alkaa olla nälkä. Vois lähteä tarkastamaan cateringin. Mitähän pastaa tänään on päivälliseksi?

Tämmönen paikka.

Ja tämmönen etupää.

Ja tämmönen sähkökeskus assemblyssä.

Sekä tämmönen tarjoilu.

Ja tässä ois sit tämmöstä.

Toinen kuva työpisteestä.

Keikka.

Karuuden huippu Berliinissä.

Semmosta oli siellä. Nyt ollaan täällä Berliinissä. Wlan toimii. On tää niin siistiä. Keikka soitettu. Lisää juttua tulee kun vaan ehtii kirjoittaa.

U

Kuvia ja Essen-hengailua

2007-11-14T16:51:00.000+02:00

Täällä pojotetaan Zeche Carlin bäkkärillä. Ai että on taas lystiä. Saivat netin kuntoon lopulta ja nyt on semmonen nörttikerho koolla että sakemannia hirvittää.
Tsekkiä odotellaan.

Alkaa olla surullisen kuuluisa tuo bussi millä on muut liikenteessä. Jääpi nimittäin tänne korjattavaksi ja tulee toinen nightliner tilalle. Samainen rohjakehan jäi Kuusysi-kiertueella kanssa jonnekin. Sähköt on paskana. Olivat viime yönä ajelleet ilman ajovaloja autobahnilla.

Tässäpä näitä kuvia nyt.

Hytti yhden yön jäljiltä jossain Superfastlaivassa.

Hah. Eipä tainnut mennä ihan jakeluun;)

Bussi Hannoverin keikkapaikan bäkkärirakennuksen edessä.

Ja paku.

Näitä meillekin. Alla oli vielä keskus.

Aamupalailuhäröilyä Hannoverissa.

Tsekkihäröilyä.

Ja keikkahäröilyä.

Running order.

Kaikkia tämmösiä ilmestyi seiniin.

Pakkailua Hannoverin illassa.

Turistikuva Essenistä.

Kiertueen menopelit parkissa. Taustalla Zeche Carl.

Nörttikerho kokoontuu Essenissä.

Palaillaan taas asiaan kun on jotain kerrottavaa.

13.11. Hannover + vähän muutakin

2007-11-14T04:10:00.000+02:00

Täällä sitä mennään. Perus naureskeluksi meinasi mennä alkumatka mutta nyt alkaa tunteet taas rauhoittumaan. Paljon lähti taas tavaraa mukaan vaikka kaikkea ei otettu edes mukaan. Tai no. Kaksi kitarakaappia ja bassokaappi jäi varastoon. Paitoja ja muuta myytävää sälää on niin perkeleesti mukana ettei meinaa mahtua sekaan. No mikäs siinä kun menevät hyvin kaupaksi. Jospa niitä ei kotimatkalla olis enää yhtä paljon. Ja osa kamoista pitäis kuulemma saada bussin kyytiin niin saadaan tänne enemmän tilaa mikä on kovin mukavaa.

Rengashuolet on myös unohdettu. Oli ilmestynyt autoon ihan uudet kitkarenkaat! Jeah! Ja kaiken huipuksi olivat antaneet vielä alennusta vuokrasta. Hyvä meininki.
Scandia Rent. Hieno firma.

Laivamatka oli vähän semmosta ja tämmöstä. Siitä ei jää paljon kerrottavaa.
Pojat on poikia. Eilen illalla tultiin perille ja ajeltiin yötä myöten Hannoveriin. Ois tehny mieli nukkua pidempäänkin mutta oli niin kylmä ettei siitäkään tullut mitään. Käytiin kaupungilla töhöilemässä aamupalan/lounaan merkeissä. Pienimuotoista shoppailuakin tuli harrastettua. Dallas-DVD 99 senttiä. Ei paha. Friman hommasi semmosen prepaid liittymän. Mukaan tuli puhelin. Ihan paska kuulemma. Se puhelin, liittymästä en tiedä.
Aika on kulunut lähinnä odotellessa ja tutustuessa ihmisiin. Rasittavaa touhua. Odottelu. Ei tutustuminen. Tehtiin tsekki kaikessa rauhassa. Tosin eipä meiltä siihen pitkään mene. Kling & Freitagin setti ja Allen & Heathin vanha paska. Ei kunnon delayta. Se on välillä semmosta.

Catering on kohdallaan. On nimittäin vähän kaiken ja laista. Vähän eri meininkiä kuin koto-Suomessa. Tour manager on hassu kaveri. Toivottavasti rauhoittuu vähän jossain vaiheessa. Eipä siinä mitään. Homma hoituu ja on olo että edes joku välittää. Sekin on pelkkää plussaa. Kaikennäköisiä lappuja liimaili pitkin seiniä. Rupesi kyselemään settilistaakin jo hyvissä ajoin alkuillasta. Ihmeteltiin että mitä se kaveri duunailee niin oli vaan hätä että saa ajoissa printattua niistä nivaskat että on varmasti kaikilla setti hallussa.

Vähän on semmonen kuumeinen olo. Painaa mieltä. Jospa se menis ohi eikä yltyisi pahemmaksi.

Tätä kirjoittaessa ollaan jo Essenissä. Lähdettiin kun saatiin Swallowien jälkeen kaikki kamat kyytiin. Kello näyttää olevan puoli neljä. Nyt ollaan hotellissa ja jos jaksais niin suihku tekis kanssa hyvää. Vaan eipä taida jaksaa. Aamulla sitten.

Ihme sällejä on muuten nää sakemannit. Mie oon nyt kahden päivän aikana nähnyt enemmän tehtaita ja rekkoja kuin koko tähän astisen elämäni aikana yhteensä. Niitä on nimittäin kumpiakin joka paikka täynnä. Pitkällisen pohdinnan lopputuloksena päädyin semmoiseen johtopäätelmään että joko ne tekee niitä rekkoja noissa tehtaissa tai sitten ne rekat kuskaa lisää kamaa että nuo tehtaat saadaan vielä isommiksi. Nuo tehtaat on oikeessti semmosta kokoluokkaa että noissa varmasti tehdään niitä tehtaita, mitä Suomessa on.
Äskenkin oli just semmonen Ikean tehtaiden tehdas. Kauhee laitos.

Ja sitten näitten on pakko olla sokeita. On nimittäin semmoisia kylttejä että ei voi erehtyä. Ja sitten ne pitää vielä ripustaa johonkin pilven reunalle tai rakentaa julmettu supportti että varmasti näkyy. On kaikennäköstä ausfahrttia ja kaupthallea tienposket väärällään.

Nyt mie siis tiedän senkin että miksi joissain autoissa on niitä koko katon kokoisia kattoikkunoita. Siksi että nää tyypit näkee lukea noita mainoksia. Rajoittunut on tämä meidän Transit kun ei tarjoile näitä mukavuuksia vaan välillä joutuu ihan kyyristymään jos on tarve nähdä mainos koko mahtavassa olemuksessaan.

Nii, käytiinhän myö siellä keikallakin. Olihan se. Hyvä oli. Porukka oli jopa ihan messissä, mikä aiheuttaa jostain syystä aina semmosen omituisen tunteen. Hyvän olon. Hankala paikka oli työskennellä kun FOH oli parvella ja pikkiriikkisen erilainen oli tutina siellä yläkerrassa verrattuna siihen, missä suurin osa populasta oli. Merchandisea oli kuulemma mennyt hyvin. Hieno homma. Päästään niistäkin eroon.
Ja Niilo veti välispiikit natiivien kielellä. Kyllä toimi. Nyt alkaa olla jo kiire opiskella hollanti. Sveitsiähän myö kaikki puhutaan ihan sujuvasti.

Kamera päätti taas kadota johonkin. Yllätys. Nyt siellä olis taas niitä kuviakin. Pitää lisäillä sitten kun se taas haluaa olla miun kaveri.

Hirveesti oli taas kaikkee asiaa mut ei nyt muista enää.
Moikka moi moi.

Käykää lukemassa myös Villejen kirjoitukset Insomniumin blogista. Ja kattomassa niitä miun ottamia kuvia.

Pentit lähtee Eurooppaan

2007-11-11T02:41:00.001+02:00

Nyt on lähtö lähellä. Ei auta enää edes itku.

Puolen päivän jälkeen tulee noutaja. Näin on kerrottu. Tästä siis Helsinkiin ensiksi ja laiva Rostockiin lähtee 22.00. Siellä ollaan sitten joskus. Aluksi onkin sitten heti tiedossa välipäivä ennen Hannoverin keikkaa. Muistelin että eikös Scorpions ole Hannoverista kotoisin. Eipä siistiä! Scorpions on ehdottomasti yksi maailman kovimmista bändeistä.

En oo sitten vieläkään saanut pakattua. Ihme. Kovasti oon yrittänyt. No aamulla kerkee vielä. Kävin oikein ostamassa lisää kalsareitakin. Housuja, mitä oikeasti läksin hakemaan, en tuosta Joensuun uudesta ostos-helvetistä löytänyt. Paska paikka.

Vähän jännittää tuo autoilu kun on tuntuviksi tullut lunta tuolla etelämpänäkin Eurooppaa. Ei nääs ole kitkoja alla tuossa autossa. Osassa maista on nastarenkaat nimittäin kokonaan kielletty. Kahdet renkaat on kyllä olemassa. Ei vaan taideta toista rengassatsia lähteä roudailemaan ympäriinsä eli huomenna on jonkunlaista operaatiota varmaan vielä senkin suhteen. Ja takaisin tullessa sama homma. Jeah!

Kokoonpanohan meillä on tällä reissulla seuraavanlainen:
(Eli samanlainen kuin yleensä.)

Pentti Sevänen – basso ja jylinä
Pentti Hirvonen – rummut
Pentti Friman – kitara
Pentti Vänni – kitara
Urmas Penttinen – äänenpaine
Pentti P. Impola – valaistus, joka tulee Sveitsiin ja jatkaa sieltä loppuun asti.
Ja oletettavasti myös Pentti Hippi – intro ja matot, joka otetaan lainaan Swallow The Sunin miehistöstä. Swallow:t kulkee Amorphiksen kanssa bussissa. Neidit.

Mie vähän luulen että ei tämän jälkeen tarvia vähään aikaan autolla vapaaehtoisesti kovin kauas matkustaa. Sen verran jykeviä välimatkoja on tulossa. Olikohan yhteensä joku 15 000 km kolmeen viikkoon. Voi perse parka.

Asiasta kolmanteen.

Lueskelin pari päivää sitten lehteä ja huomasin mielen kiehauttavan uutisen. Olivat sitten pitkien elokuvien tuottajat menneet suureksi harmikseni lopettamaan työsulkunsa kun uskoivat valtion suostuvan vaatimuksiinsa saada lisää tukea elokuvien tuotantoon. Mihin helevetin vaatimuksiin? Millä eväillä elokuvan tekijät voivat vaatia tukea valtiolta? Minkä takia? Kysyn vaan. Jos sitä rahaa nyt sitten kerran tulee niin käyttäkää se edes järkevästi. Annan ihan ilmaisen vihjeen: Käsikirjoitus. Käyttäkää se raha käsikirjoitukseen. Jos se vaikka vähän edesauttaisi tekemään katsomisen arvoisia elokuvia. Sen jälkeen voisi panostaa näyttelijöihin.
Äh. Ei jaksa. Musiikintuottajat kanssa työsulkuun. Ja roudarit.

Tosin täytyy sanoa että odotan innolla joulukuussa teattereihin tulevaa Tali-Ihantala 1944:ää. Se on mentävä katsomaan. Mutta ei taida tässä tapauksessa kyse olla ihan perus hutusta.

Toinen juttu, mikä on kanssa ahistanut niin tämä suuresti odotettu uusi autovero.
Mie oon säästäny uutta Porschea varten sukan varteen ja olin totta kai innoissani kuullessani että autojen hinnat laskee. Ja eikö mitä? Laskeehan ne. Monen auton hinta laskee. Jopa joillain tuhansilla euroilla. Vaan eipä laskekaan Porschen hinta. Vaan nousee. 88 163 euroa tulee miun 911:lle lisää maksettavaa tämän verouudistuksen myötä. Ja toinen vaihtoehto, mitä kattelin, Bemarin M5 farkku. Sillekin tulee 42 041 euroa lisää hintalappuun. Eihän se näin pidä mennä.
Kaikki pienimoottoriset japanialaiset on entistäkin halvempia ja varmaan myös paskempia kun taas kaikki oikeat miesten autot tulee olemaan huomattavasti kalliimpia. Ei helvetti! En mie haluu mitään Toyota Priusia tai jotain hikistä Nissania vaan kunnon menopelin. Hirmuinen toitotus taas ihan turhan takia. Harmittaa myös jollain tapaa tuommoiseen vanhojen autojen harrastamiseen osallistuneena tämä touhu. Tällähän käytännössä yritetään tappaa vanhojen autojen laittaminen ja niiden kanssa näprääminen. Eikä vain yritetä vaan varmaan ajan myötä myös onnistuu. Ei hyvä.

Jääkää hyvästi. Mun aika mennä on.

03.11. Helsinki, Gloria

2007-11-05T13:04:00.000+02:00

Helsinkiin piti taas lähteä käymään. Aamu alkoi jo hyvissä ajoin auton pakkaamisella. Ei mahtunut. Alkumatka meni mukavasti leffaa katellessa kun oli koko takapenkki omassa käytössä. Jyväskylässä tulikin sitten ahdasta.

Jännittävä vaikutus on myös ilmaston lämpenemisellä. Mitä pidemmälle etelään mennään niin sitä talvisemmaksi sää muuttuu.
Tässä näkymä varmaan jostain Lahden tienoilta.

Pitkästä aikaa Gloriassa keikalla. Ihan sama meininki kun aina ennenkin. Jotain sinne pitäis tehdä että siitä paikasta tulisi edes siedettävä. Tai itse paikassahan ei sinänsä ole muuta vikaa kuin akustiikka. Ihan mukava miljööhän se on. Tavallaan. Se kaikukammio ei oikein ole vaan mun mieleen. PA olisi ihan hyvä jos sitä olisi riittävästi, vaan kun ei ole. Paikalla oli innokkaita nuoremman polven roudareita niin paljon että hyvä kun sekaan mahtui. Tämähän yleensä aiheuttaa sen että homma vähän venähtää kun arvotaan että kuka tekee mitäkin. Näin tälläkin kertaa. Mutta ei siinä mitään. Hyvinhän poijjaat lopulta suoriutuivat. Kiitoksia vain. Tehtiin tsekki alta pois siinä iltapäivällä ja sen jälkeen raivostuttavan pitkä odotus. Veto vasta klo 0.30. Ei jaksanut mihinkään lähteäkään. Yleinen ilmapiirikin oli melko väsähtänyt. Varmaan puolet ryhmästä nukkui vuorollaan eteisen sohvalla.
Ruoan saantiin sen tilaamishetkestä meni vissiin kolme tuntia. Ja voi helvetti niitä Kotipizzan läpysköitä. Niissä ei hinta-koko suhde kohtaa millään tavalla. Sääliksi käy sitä joka nuokin maksoi. Ei tuommosesta tule kuin paha mieli jopa meikäläiselle, joka ei yleensä paljoa syö.

Suunniteltiin että oltais sunnuntaina osallistuttu samassa paikassa järjestettäviin hajoamisen SM-kilpailuihin. Olisi kannattanut. Kunto oli ainakin kohdallaan.

Keikka alkoi sillä että pojat oli pätchänneet kickin väärään kanavaan. Siinä ei ehtinyt sen pahempaa tapahtua kuin että Markus veti ekat biisit ilman basaria monitorissa. On varmaan mukava soittaa supertempo tuplabasarinuputuksia kuulematta siitä mitään. Mulle se tuli toiseen basari kanavaan, joka meillä ei ole käytössä.
No se selvis sitten. Onneksi en ehtiny vaihtamaan inserttiä siihen väärään kanavaan.
Mitäs muuta. Ihan peruskauraa taas olosuhteet huomioon ottaen. MH3 on ihan kelpo tiski. D-Two on ihan kelpo delay. Siinäpä olennaisimmat. Kyllähän työ tiedätte. Kaikki on varmasti käyny Gloriassa.

Sitä en tiedä, onko järkevää että kaljapuoli oli yläkerrassa. Lavan edessä oli nimittäin melko väljää. Ei sillä että muuten olisi hirmuinen tungos ollut. Voipihan se tietysti olla että bändissäkin on vikaa mutta aika vaisua porukkaa on ollu viime keikoilla.

Huomasin että oon ihan luokattoman huono turisti. Jäi kuvasaldo taas melko ankeaksi.
Tässä kuitenkin muutama niin ei ihan ilman tarvii olla. Tähän on tultava muutos ensi viikosta alkaen.

Check

Valo-Pentti

No stage diving.

Nyt pitäis alkaa kattelemaan että mitä ottais reissuun mukaan. Jos tässä tulee vielä pari päivää tälläkin viikolla oltua pois kotoa niin tulee sunnuntaina kuitenkin taas kiire ja jotain unohtuu kotiin. Ei olis ensimmäinen kerta.
Sunnuntai-iltana lähtee laiva Germaaniaan. Joulukuussa Ruotsinlaivahelvetti tuo takaisin.
Ensitöikseni kuitenkin skannaan passin. Joku semmostakin haluaa katella. Saapahan hyvät naurut. Kuva on kuin poliisin rekisteristä. Vähän hätäpäissään joskus oli käytävä kuva ottamassa kun piti saada passi ja oli homma taas tullut jätettyä siihen kuuluisaan ja meillä päin erittäin suosittuun viimetinkaan.

Tutkiskelin tuota rss-feed-hommelia ja en tiedä että mitä mutta jotain mie oon varmaan onnistunut häsläämään tuolla html-puolella koska siellä ei ole myöskään linkkiä vanhoihin posteihin. Liian helppoahan tämä olis ollutkin.

U. Pentti

Elokuvaa, internettiä, murtuminen...

2007-11-01T16:09:00.000+02:00

...ja kaikkea muuta kuin työtä.

---Kaikkea muuta kuin audioläppää alkaa---

No niin. Täällä taasen. On menny aika ihan muuhun. Siitä myöhempänä lisää mutta aloitetaan aikajärjestyksessä alusta.

Tämä eräskin täkäläinen rokkifestivaali nimittäin päätti lahjoa työntekijöitään elokuvalla. Ja ikään kuin jollain tavalla aiheeseen liittyen pätkäksi oli valittu Ganes.
Suurena korruption ystävänähän sinne oli totta kai lähdettävä.
No maanantaina sitten Pekan kanssa jo hyvissä ajoin valuttiin teatteriin pohtien mikä kaikki tulevassa kokemuksessa menee pieleen. Eli melko hyvät oli odotukset. Pessimisti ei pety, niin kuin sanotaan.
Ja semmonenhan se oli. Ensimmäiset naurut sai heti alussa tulleesta mainospätkästä, jossa farkkutakin hihaan oli laitettu sponsoreiden merkit. Se oli lähinnä semmosta naurun ja itkun sekaista vitutusta. Että tämmöseksikö se on menossa? Muutaman kerran noita mainoksia oli sitten piilotettu sinne elokuvan keskelle. Häiritsi. Ei varmaan kaikkia mutta mie en voi sietää tuommosta. Joitakin yksityiskohtavirheitä tuli myös löydettyä. Ja uutta faktaa. En mie tiennytkään että Norther on ollu kasassa jo 70-luvulla. Tavastian bäkkärillä oli komeesti isolla kirjattu seinään Northerin ja muutaman muunkin vielä vaikuttavan bändin terveiset. Hymiö.
Muutama keskinkertainen näyttelijäsuoritus (aivan liikaa ns. julkkisvierailuja) ja vähän sinne tänne poukkoileva juoni.
Outo leikkaus. Mitähän vielä. No ei mitään todella pahaa kuitenkaan.
Värit ja maisemallinen ulosanti oli onnistunut. Siitä plussaa.
Loppujen lopuksi tulihan se katsottua loppuun asti. Eli siedettävä.
Tietääpähän nyt ettei tarvii miettiä pitäiskö se nähdä. Ei varmaan tarvii ellei joskus joulun pyhinä tule telkkarista eikä muuta tekemistä ole.

Ennen Ganesiahan tuli taas vartti trailereita. Kaikki vaikutti ihan paskoilta. Voi helvetti sentään! Ei tulis ikinä mieleenkään käydä kattomassa moisia tuotoksia.
Ja joku vielä ihmettelee miksi kotimainen elokuva ei menesty.
Pitäis nekin vissiin tehdä itse.

Kuvan jälkeen Kuppilassa analysointikalja ja kotio nukkumaan että voi herätä yöllä kahden maissa...

...ja ihmetellä että miten voikin olla rytmi näin sekaisin. Viikonloppu tietysti vaikuttaa. Sunnuntain kotimatka oli taas tuttuun tyyliin pitkä kuin Holmesin mulukku.
Kasilta kotona ja ysiltä yllätti uni. Kaksi tuntia tuli vedettyä sikeitä ja eihän siinä auta kun kikkailla aamuun asti niitä näitä.

No ei siinä mitään. Aattelin että jos tässä jotain jännää kattelis vaikka internetistä. Tuosta hra. Perkeleen neronleimauksesta.
Perus kollegoiden ja tuttujen blogien läpi kahlaamisen jälkeen ei nukuta vieläkään. Mikäs nyt eteen? Sitten se tapahtui. Aamuyön hämärinä tunteina on taipumus tehdä mitä ihmeellisimpiä asioita. Eikä ollut poikkeus tämäkään. Muistin hra. Penteleen viimeisimmän villityksen. Tämän samaisen, jota olen myös hieman itkun ja naurun sekaisen vitutuksen tunteen vallitsemana sivusta seurannut ja paljon kuullut puhuttavan. Lärvikirjaanhan se oli sitten rekisteröidyttävä. Mie olen aina ollut jostain syystä vastaan kaikkia muotijuttuja ja tämän kohdalla oli sama homma. Sosiaalinen painostus kävi kuitenkin liian kovaksi ja niinhän se murtuminen tapahtui. Kaikkihan siellä on, sanotaan. Ja pitäähän se nyt käydä katsomassa, mitä se emäntä plärää päivät pitkät. Nyt on menny pari päivää tutustuessa uuteen villitykseen. Saas nähdä että miten pitkään jaksaa kiinnostaa.
Täytyy tosin kyllä tunnustaa että olen viihtynyt ja onhan siellä paljon ihmisiä, joita ei muuten tule nähtyä tai ei tule muuten pidettyä yhteyttä. Ja kyllä on paljon kavereita. Voi mahoton paikka. Otan osan sanoistani takaisin.
En kaikkia.

Mutta hei!? Mitä ihmettä mie teen jollain virtuaalituopilla tai ilmapallolla? Häh? Tarjotkaa baarissa niitä kaljoja ja lahjoja!

---Paluu audioläppää sivuavaan löpinään---

Alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan Euroopan kuviotkin.
Nyt pitäis vielä hoitaa vähän siviilivelvollisuuksia että voi unohtaa elämän kolmeksi viikoksi. Paljon olis puuhaa.

---Ei ollut paljoa sitäkään---

Viltsu, mie oon ihan tunturilla että miten tähän mitään rss:ää saa.
Tuleeks se jostain auxista vai pitääkö kaivaa eq:lla? En ymmärrä. Tai siis tiedän mikä se on mutta siihen se jääkin. HELP!

-U-

27.10. Hämeenlinna

2007-10-28T00:30:00.000+03:00

Nyt on Metalfestit fistattu. Sehän lähti taas mutta yleisö oli ihmeen vaisu tänään. Paitojakaan ei mene kaupaksi. Mikä näitä vaivaa? No ei voi mitn. Tästä vaan kohti uusia vastoinkäymisiä.

Hieno on tämä paikka muutens. Verkatehdas nimittäin. ISO lava. Hyvät kamat ja varsinkin hyvät valot. Tilana ja tunnelmaltaan tosin ei ehkä parhaimmillaan tämän tyylisessä touhussa mutta kyllä tänne tosiaan voisi kuvitella itsensä katsomaan jotain "vakavamman" musiikin edustajia. Esimerkiksi Semmarit toimis täällä älyttömän hyvin. Ja jos jollekulle ei Semmarit ole tuttu niin välittömästi ottamaan selvää. Mars mars.

Joitakin täysin mihinkään kuulumattomia kuvia on kameran sisuksissa. Pitää taas laittaa akku latautumaan että saa visuaaliset muistot ulos. Tämän päivän keikasta ei taas ole kuvia. Ei muista. Ei ehdi. Kaikesta muusta jonninjoutavasta kyllä tulee kuvia otettua. Niinkuin esimerkiksi mitä ihmeellisimmissä paikoissa tapahtuvista assemblyistä eli nörttien kokoontumisista.

Työmaa

Nyt ois ehkä parin huurteisen paikka ja sitten taas päätä tyynyyn.
Öitä.

-UrZeus

(Edit: 01.11. lisäsin kuvan ja muokkasin vähän tekstiä)

Jyväskylä 26.10.

2007-10-27T20:44:00.000+03:00

Se on välillä vähän semmosta. Vähän joutui alussa hakemaan. Harvinaislaatuinen ns. pääesiintymis-klubikeikka sen suhteen että ei tehty tsekkiä oikeestaan ollenkaan. Osa linjoista katottiin vaihdon aikana. Kyl se kai sit siitä.

Perus veto muuten. Eli ei yllätyksiä. Keikan jälkeen aika nopeasti pois pelipaikalta ja baarin kautta nukkumaan. Mukavaa oli taas.

Uuden hienon taustalakanan ripustaminen käynnissä.

Check-sekoilua.

Alfaville tuohuaa lavalla.

Merchandisen inventaario.

Alfavillet myyntitykkeinä.

Ja pari epämääräistä kuvaa keikalta.

Nyt odotellaan Verkatehtaalla. Puolitoista tuntia on vielä vetoon. Aika helvetin tylsää. Hotellissa oli kaikille omat huoneet mikä on aina kovin mukavaa. Ja kallista. Johan tästä vaikka joutais sinnekin. Väsyttää nimittäin.

Etupäässä oli M7 ja rautaefektit. Kassellaan, miten tänään lähtee.

Palaillaan.

-U-

(Edit 01.11. Lisäsin kuvat.)

Hohhoijjaa

2007-10-26T12:31:00.000+03:00

Käytiin äsken hakemassa kiesi. Ei taas oikein lähtenyt. Hyvä kun vuokraamon pihasta sadan metrin päähän huoltoon sain ajettua. Jotain sieltä oli konehuoneesta unohtunut. No nyt toimii taas. Toivottavasti. Täristää vaan silleen pikkasen. Tää on taas se rajoittimella oleva versio. Eipä ahista yhtään.
Auto on jo pakattu ja nyt odottelen vain lähtökäskyä. Jyväskylä ja siellä Lutakko tänään siis ohjelmassa. Rumpali tulee vasta illalla paikalle niin varmaaan ilman ihmeempiä tsekkejä lähdetään vetämään. Linjat tietysti vois kattoo jos jaksaa. Lämppärinä on Ghost Brigade niminen poppoo Jykylästä joka täytyy ehkä käydä tarkastamassa. Vaikuttaa parin biisin perusteella vallan mainiolta. Heidän levyjulkkarikeikka on tämän iltainen tapahtuma.
Mikä on myös mukavaa niin tänään on varmaan taas keikka w/synat koska Hippi eli Aleksi eli meidän kosketinvierailija vaikuttaa myös GB:ssä.

Alkaa kello näyttää sen verran että täytyy pakata läppäri reppuun ja lähteä noukkimaan Gootti kyytiin.
Moro.

-UG-

Avautumista

2007-10-24T12:43:00.000+03:00

Aloin ihan tosissani säätämään tuota tulevaa rundia. Eli käytännössä ennakkotiedustelua tulevista paikoista ja semmosta. Tietäisi sitten vähän että minkälaiseen paikkaan on menossa. Aika heikko oli lopputulos. Keikkapaikkojen sivuilla vain 7/16 oli jonkunlaiset listat paikan kamoista. Kyseessä on kuitenkin ihan Euroopan mittakaavassa melko merkittäviä klubeja.
Tosin eipä tuo yllättänyt oikeastaan yhtään. Samahan se on vähän täälläkin. No merkittävimmillä areenoilla on ihan kivasti tiedot mutta sitten kun on näitä Sokos Hotel Presidenttejä ja muita joissa jonkinlaista kamaa jopa on. Presidentistäkin tosin saa kamalistat ja muut tiedot mutta mulle ne tuli paperilla ohjelmatoimiston ja basistin kautta. Ja sitten yritin vielä itse hävittää ne. En onneksi onnistunut. Sama taisi tulla Tulisuudelmasta. Onneksi sinne ei tarvinnut mennä.
No mutta kuitenkin.

Mun mielestä pitäisi joka helevetin Bebopin, Amarillon, Kaken paarin ja Vitun saluunan, jotka elävää musiikkia säännöllisesti kansalle tarjoavat, nettisivuilla olla edes tiedot että onko sähköä. Ja paljonko sitä on? Ja monenko kilometrin paassä? Ei nimittäin kiinnosta enää kuulla joltain aiheesta aivan täysin ulkona olevalta ravintolapäälliköltä tai sattumalta puhelimeen osuneelta blokkaajalta että miten on riittänyt sähköt Popedalle ja Apulannallekin että eiköhän se riitä teillekin. Ei meillä ole Popedan kamoja. Vaan isommat. Ja sitten lukea jostain miten Apulanta on jättänyt valot bussiin kun ei sitä sähköä ole riittänyt.
Mitä hevon vitun seksuaalista merkitystä sillä on että ollanko me Abba Normaali vai Popeda tai oonko mie Justin Timberlake vai Big Brotherin Jorma kun siellä sopimuksessakin sanotaan että sitä sähköä pitää olla (se riderihan sinne ei ole koskaan mennyt perille asti tai kukaan ei ainakaan osaa tulkita sitä kohtaa missä sanotaan että lavan välittömässä läheisyydessä pitää olla niitä punaisia isoja töpseleitä joissa vähintään yhdessä tulisi lukea 32A ja yhdessä 16A, ja jos ei ole niin ne pitää hommata sinne)?
Ei pitäisi niin suuri vaiva olla että ottaa ensiksi selvää että mitä on tarjota ja sen jälkeen täräyttää ne nettiin. Varsinkin kun kerran sitä ohjelmaa tarjotaan ja vielä mainostetaan paikkaa jonakin live-baarina (ainut eläväinen on poke joka aikansa kuluksi heittelee pihalle lähinnä zombien näköistä yleisöä eikä meinaa päästää bändiä sisälle). Jos joku siellä ravintoloiden päässä tätä sattuu lukemaan niin ei tarvitse loukkaantua vaan voi ottaa vinkistä vaarin ja saada tulevaisuudessa pisteet kotiin.
Perkele! Anteeks.
Seuraavassa numerossa käsittelemme kantoapua.

Palataanpa asiaan.
Ei ollut tietoja ei. Jo yläasteella unohtunut saksan kielioppi ei hirveesti helpottanut.
En tiiä että jos tuolta lähtisi kyselemään että mitäs kamaa teillä on, tulisiko vastaukseksi että tehän ootte vaan lämppäri, ettehän te mitään tarvii. Ei Saxonillekaan annettu valoja. No en usko. Urheilumieltä pitää vähän varata mukaan. Joku linjalista meiltäkin on kuulemma managementin toimesta lähtenyt. Itse en tiedä mitä se sisältää. Ainakaan millään ulkomaisella kielellä minä en ole semmoista tehnyt. Tosin itse linjaluettelon tulkitseminen ei pitäisi mahdottomia vaatia (paitsi ranskalaisilta) kun ne tulee yleensä tehtyä universaalilla koodilla. Mutta se pieni printti. Täytyy vaan toivoa että lähtenyt info on viime kesäinen että olisi edes ne kanavat oikein.
Mutta muutoin ne paikat joista info oli saatavilla vaikuttivat oikein mukavilta. Ja taitavat kauttaaltaan olla melko isoja paikkoja. Näkyi jotkut vetävän päälle tuhat pörröpäätä. Vielä kun tulisi sitä porukkaa paikalle. Nosturin keikka joulukuussa on kuulemma jo loppuun varattu. Hieno homma. Ja Nosturin sivuiltahan löytyis myös tekniikka jos sitä tietoa kaipaisi. Hyvä Suomi!
Hyvänä asiana kerrottakoon että melkein joka paikkaan löytyy hyvät ajo-ohjeet karttoineen .

Asiasta kolmanteen.
Pekka otti joku aika sitten asiakseen kärytä Messengerissä kun Maikkarin Verkossa-ohjelmassa kompura pumppasi täysin holtittomasti niin ettei ohjelmaa pystynyt katsomaan. Kieltämättä aika rasittavan kuuloista oli se. Itse tuskailin viime yönä kun yritin katsoa Subbarilta Rautaryhmää. Siinä olisi saanut olla edes jonkunlaista tasoittelua. Ensiksi pitää laittaa telkkari kovemmalle että kuulee mitä sanotaan ja sitten kun siellä joku oikein innostuu ja korottaa ääntään niin kartiot repeää kailottimista. Yritä siinä nyt sitten seurata haastattelua ja yrittää olla herättämättä muita saman katon alla asuvia. Pistää vituttamaan.

Taustamusiikki: Lapinlahden Lintujen Wanha suomalaisten poikain vitutuslaulu

Viikon linkkivinkki: Roadiepedia

Söin hirveä.

Jokohan helpottais.
-U-

Kaiken ja laista

2007-10-19T03:27:00.000+03:00

Takaisin tähän päivään.
Seuraavana olis taas Insomniumin keikkoja tulossa. Tällä kertaa vähän isompi mälli kerralla. Aluksi muutama lämmittelyveto Suomessa ja sitten kolmeksi viikoksi sahaamaan Eurooppaa edestakaisin. Euroopan rundilla on mukana myös Amorphis ja Swallow The Sun. Kovat kinkerit tulossa.

Tässäpä näitä:
26.10.2007 Jyväskylä, Lutakko
27.10.2007 Hämeenlinna, Verkatehdas, Rocklinna Metalfest
03.11.2007 Helsinki, Gloria

13.11.2007 Hannover (DE), Musikzentrum
14.11.2007 Essen (DE), Zeche Carl
15.11.2007 Berlin (DE), Columbia Club
16.11.2007 Glauchau (DE), Alte Spinnerei
17.11.2007 Lindau (DE), Club Vaudeville
18.11.2007 Pratteln (CH), Z7
20.11.2007 Saarbrücken (DE), Roxy
21.11.2007 München (DE), Metropolis
22.11.2007 Aschaffenburg (DE), Colos-Saal
23.11.2007 Utrecht (NL), Helling
24.11.2007 Dordrecht (NL), Bibelot
25.11.2007 Vosselaar (BE), Biebob
27.11.2007 Göteborg (SE), Sticky Fingers
28.11.2007 Oslo (NO), Rockefeller
29.11.2007 Stockholm (SE), Klubben
01.12.2007 Helsinki (FI), Nosturi

Oslossa on samaisessa kompleksissa samana iltana Kent keikalla. Toivottavasti ehtisi edes vilaukselta näkemään. On muuten hieno se uusi Kentin video. Tuli tosin ensimmäisenä mieleen että se on joku videoeditorisoftan mainos johon on tyrkätty kaikki efektit mitä paletista löytyy. Mutta hienolta näyttää.

Stella starttailee keikoille taas joskus ensi keväänä. Sitä ennen pitäis ilmeisesti tulla levy. Semmoinen tuntuma on nyt että aika kovia ralleja on tulossa.

Oon mie vähän puuhastellukin viime aikoina. Pitkäaikainen lap-steel-projekti valmistui soittokuntoon sitten lopulta muutamassa päivässä kun rupes tekemään. Kumma juttu. Eihän siitä kaunis tullut mutta soi. Nyt kun on prototyyppi valmis niin voi alkaa tekemään kunnollista. Jos alottais nuo muutkin odottavat projektit niin valmistuiskohan nekin? Enpä ole tajunnut kokeilla.
Toinen homma mikä on ollut jonkin aikaa työn alla, nyt se on sentään jo tuossa pöydällä, on Heikin Tokain ES60SR eli Gibsonin ES-355-malli johon pitäis asentaa Bigsbyn talla. Ei ollut hihnatappi ihan keskellä niin pitäis käydä ostamassa sopivaa liimaa ja täyttää vanha reikä tulitikkuja hyväksi käyttäen ja tehdä viereen uusi reikä. Ei tule muuten suoraan joka taas aiheuttaa sen että kampea painamalla kielet tekee kukin eripituiset kaaret sen takimmaisen tapin ympäri ja lopputulokseksi tulee että kaikki kielet on eri vireessä. Mikä ei mitä todennäköisimmin ole tarkoitus. Uuden mikinkin pitäisi nyt pysyä paikallaan. Ja sitten kun tuo valmistuu niin on kuulemma seuraavaksi tulossa uusi Tele mikkien vaihtoon. MAINOS: Jos jollain on jotain säädettävää tai asennettavaa niin tänne vaan. Kesämikkien vaihto talvimikkeihin nyt halvennuksessa! Ilman ajanvarausta.

Tällä hetkellä pientä huolta aiheuttaa tietokone joka ei toimi ihan toivotulla tavalla. Näyttö välkkyy. Foorumiselailun perusteella tulin johtopäätökseen että näytön invertteri on kärähtänyt. Ihan niinkuin tietäisin mikä se on.
Parista blogista lukemani ja parilta kaverilta kuulemani perusteella muutamalla muullakin on viime aikoina hajonnut erinäisiä kohteita MacBookeista. Perkele.
Pitää vielä pohtia että kiikuttaisko huoltoon ennen Euroopan reissua.
Muuten olen kyllä ollut ehdottomasti tyytyväinen Bookiin. Mainio vehje. Ja etenkin mainio käyttis.

Emännän kanssa haravoitiin piha vähän aikaa sitten. Ei tuntunut ollenkaan niin pahalta kun penskana, mikä pääsi vähän yllättämään. Vanha vai aikuinen?
Tulis nyt vaan sitä lunta niin pääsis lapioimaan.

Loppukevennys
Valotyttö Elli in real life.

Tuommosta oli meininki Kerubin kuppilan Lähiöpileissä. Ei hyvää päivää...
-U-

Pommihommia

2007-10-19T02:24:00.000+03:00

Tästäkin on nyt jo reilu kuukausi mutta taidan jonkun jorinan tästäkin raapustaa.

Eli syyskuussa tuli vietettyä viikko Jämsässä tekemässä miesten hommia. Siellä järjestettiin joku Pohjoismaiden suurin värikuulasotaturnaus. Näin väittivät. En mie näistä tiedä. Mutta kyllä niitä ukkoja siellä oli. Satoja. Hyvät rähinäthän nuo sai aikaan. Mukava oli tuomarin valtuuksilla seurailla touhua paikan päällä. Eivät saaneet ampua meikäläistä niin mikä ettei.

Meidän ryhmä oli tekemässä pyroja erien alkuun ikään kuin tulenkuvauksiksi ja fiilistä luomaan. Eriä oli kolme ja lähtöpaikkoja kolme eli joukkueitakin oli kolme. Kaikki vastaan kaikki. Eli yhteensä yhdeksän kenttää pistettiin ilmaan päivän aikana. Aineena dynamiitti.

Ennen varsinaisia kisoja meni muutama päivä rakennellessa ”helvetin konetta” eli rantakirpun katolle rakennettiin tykkitorni jossa oli kaksi värikuulamerkkainta=asetta (älkää kysykö että miks sitä sanotaan merkkaimeksi), jota ohjattiin kirpun sisältä PSP-tyylisellä ohjaimella. Tornissa oli kamera ja ohjaimessa näyttö josta sai vähän osviittaa että mihin piiput sojottaa. Hirmu peli tuli siitä. Kävin yhdessä erässä koeajamassa tykin. Ai että. Hyvä meininki. Muutaman osumankin sain. Sekä viholliseen että itseeni.

Yhtenä päivänä käytiin tekemässä koeräjäytyksiä. Testattiin dynamiitin vaikutus tuhkaan ja heinäpaaleihin. Hyvin toimii.

Mukavan leppoisa viikko kaiken kaikkiaan. Joka päivä tuli saunottua ja vähän grillailtua töiden jälkeen. Ajoin ensimmäistä kertaa autolla seinään joka sitten myöhemmin tuhottiin kokonaan. Aseitakin oli mukana. Mukavaa vaihtelua arkirutiineihin. Näitä pitäis tehdä enemmänkin.

Kuvia tuli otettua lähinnä kaikesta epämääräisestä ja arkaluontoisesta joten jätettäköön ne pois. Räjäytyksistä on videota. Niitä en tänne viiti laittaa.
Tässä nyt kuitenkin jotain.

Testataan muovikanisterin lento-ominaisuuksia.

Nuotio

Seuraavassa jaksossa päästäänkin varmaan takaisin reaaliaikaan. Nyt täältä tähän.

-U-

Jalometallia

2007-10-17T23:11:00.000+03:00

18.08. Oulu, Jalometalli
Festivaalikesä jatkuu. Ja loppuu. Tällä kertaa oltiin heviryhmän kanssa reissussa.
Matkalla perus ajanviettoa: pierua, "huumoria", Rocky Balboa, ostoksia, murha. Kyllä. Sukram teki kylmäverisen murhan pelaamalla pelkääjää pikkulinnun kanssa. Verenhimoinen Transit-kuljettaja vei voiton.

Uhri

Ja verenhimoinen metallisoturi.

Käytiin viemässä kamat hotellille jossa vähän aikaa hengailua ja nokka kohti uusia kohelluksia.
Festarit järjestetään Teatrian tiluksilla, jonka pihalle pystytetyllä päälavalla meillä oli alkuillasta veto. En tiedä vaivasiko ilman viileys vai mikä mutta tähän aikaan päivästä ei oululaiset vielä olleet paikalle löytäneet. Tulivat sitten myöhemmin.
Minua vaivasi kans joku paska olo ennen keikkaa. En tiiä mistä johtui. Ei maistunut edes suosikkijuomani alkoholi. Olo vaan paheni keikan jälkeen. Vähän latisti mielialaa se.

Mutta hyvähän se oli taas vedellä kun oli Livepaletin kamat ja ukot paikalla. Ties kuinka monetta kertaa tänä kesänä. XL-200 + kaikki tarvittavat lisukkeet etupäässä. En valita. Aimo setti Turbon Aspectia ja paljon betonia ympärillä. Vähän innostuin taas rajoja rikkomaan. En pahasti. Kiitos Eero, Perttu ja Panu. Koko kesästä.

Loppu ilta meni olotilasta johtuen miten meni mutta onneksi pelastaja oli saapunut. Ja vielä Saksasta asti. Pienenä poikana kovasti tykkäilin Kreatorista ja huomasin tykkäileväni vieläkin. Paljon. Oli se hienoa.

Meet & greet. Metallityöläisen arkipäivää.

95. Right...

-U-

Mikkeli 11.08. Jurassicrock

2007-10-17T19:53:00.000+03:00

Paluu jurakaudelle
Jurakausi oli geologinen kausi noin 206–144 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisella maailmankaudella. Kausi oli ensimmäinen dinosaurusten kukoistuskausista. Maalla vaelsi valtavia kasvinsyöjädinosauruksia, sauropodeja, ja arkosaureja, jättiläismatelijoita jotka olivat petodinosauruksia hieman alkeellisempia matelijoita. Kasvinsyöjädinosauruksia pyydystivät teropodit, petodinosaurukset. Merissä eli kalaliskoja ja joutsenliskoja ja mm simpukkamaisia brakiopodeja, kotiloita ja muita nilviäisiä ja luukaloja. Kausi alkoi trias-jurakauden joukkosukupuutolla ja päättyi pieneen sukupuuttoaaltoon. Kausi on nimetty Juravuorten mukaan. Nisäkkäät olivat tällä kaudella enimmäkseen pienikokoisia ja elivät dinosaurusten varjossa.
-Wikipedia

Mahtavaa! Näin se on. Mikkelissä järjestettiin 80-luvulla Dinosaurock samaisella paikalla mihin meitä tällä kertaa vietiin. Jurassicrock kuulemma vaalii näitä perinteitä. Ja mikäs siinä. Hienosti vaaliikin. Itse olin etukäteen hieman skeptinen että näinköhän riittää Mikkelissä ja Visulahdessa vetovoimaa. Skeptisyyteni ei ihan täysin hellittänyt ensi kohtaamisen perusteella. Homma meni siis näin: Mie kävin perjantaina tarkistamassa tontit. Tiedustelin reitit, lavan, yms. etukäteen ja kävin katsomassa pari biisiä Dark Tranquillityä. Oli hienon kuuloista meininkiä. Mieli olisi tehnyt jäädä katsomaan loppu keikkakin mutta sovittu mikä sovittu. Juhlimaan oli lähdettävä. Mikkelissä asustelee pari hyvää ystävää, joiden luokse vei tie. Siellä perus iltatohinat ja myöhään nukkumaan. Ja aikaisen ylös. Hyvissä ajoin takaisin festivaalialueelle palloilemaan ja ihmettelemään meininkiä. Tein hieman lisää tiedustelutoimintaa ja lopulta löysinkin sympaattiset pikku mökit joihin meidät laitettiin asumaan.

Ai että teki uni hyvää!
Heräsin siihen kun puhelimen välityksellä popparit hätyytteli ohjaamaan oikeaan paikkaan. Oli ihan helevetin kuuma ja ahisti. Ei kiinnostanut bussin tyhjennys ei sitten yhtään. Mutta onneksi ei ollut hätää missään vaiheessa. Kaikessa rauhassa morjesteltiin tuttuja ja Swallow the Sunin vedon aikana laitettiin kamat pystyyn lavan taakse. Elli toi Lahteen jääneen rumpurautalaatikon. Se oli hyvä teko.
Ihan peruskamaa oli paikallinen firma paikalle roijannut. Tai en tiiä. Olikohan A&H:n GL2800 keulassa (ei siinä mitään, samanlaisella on vedetty kaksi vuotta Stellan keikat) ja perus prossut. Ehkä aavistuksen pieni PA. Oman delayn ja laulukaiun+efektin kytkin niinkuin aina ja eikun hommiin. Monitoripäässä oli kuulemma jotain patch-hässäkkää ja semmosta pientä.

Seuraavassa Pekka valottaa meitä asiasta:

"Ei ehkä kaikki ihan niiku pitäis: Siinä sitten kyselin, ku oltiin saatu backline lavalle, että tarviisin sen viuhkan splitistä omaan monitoribulsaan, ni kaveri lyö 6 mikkipiuhaa käteen ja sanoo et vedä tuosta mun tiskin direct outeista. Sitten metsästämään lisää piuhoja ku 10 vielä puuttui ja tää kaveri oli hinailemassa siellä lavalla niitten kulmien kanssa mitkä olin pyytäny lavan Jannen puoleiseen reunaan tuplana samaan ryhmään. Piuhoja löytyy just se tarvittava määrä, ku käänsin sen monitorilandian ympäri (10m piuhoja ni voit kuvitella mikä oksennus niistä syntyy kiiressä siihen tiskien välille), ja nää kulmatkin on loppupeleissä lavan molemmilla reunoilla eri ryhmissä.
Kun vihdoin saan pätsättyä siitä talon tiskistä kaikki tarvittavat omaan (sen jälkeen ku on pitäny hyppiä paskana olevat kanavat yli ja suorittaa matemaattisia laskutoimituksia, että saan oikeat kanavat oikeaan järjestykseen), ni tää kaveri saa ne kulmat vihdoin samaan ryhmään ja oikeille paikoilleen ja mie sitten aattelin tarkistaa niistä vähän virettä.
Eipä tarvinnu paljon soundia etsiä eikä kiertoja poistella, ku eihän sieltä kuulu juuri mitään. Kaveri väittää että hänen systeemissä on kaikki kunnossa eikä liikauta eväänsä, että asia korjaantuisi mihinkään. Keikan alkuun pari minuuttia ja hätäratkaisuna saan sieltä tarvittavat pianon ja Jannen laulun kuuluviin niin, että väännän ensin pianosta masterin täpölle ja sen jälkeen tiskistä kyseiset kanavat ja ryhmän niin ruvelle ku madollista. Kai sieltä jotain kuului mutta eri asia minkälaista se informaatio oli. Aina ei vaan voi lähteä noikaan hommat.
Ja taisipa Mikkokin saada sen pianon haltuun ku varoitin, että saattaa tulla aika lujaa.
Mulla meni melkein vartti keikan jälkeen sen oman tiskin irrottelemiseen, että sain sen pois sieltä."

Näin.
Hyvä keikka silti. Porukkaa oli paljon. Tunnelma oli hyvä. Kuuma. Jano. Hieno lopetus kesälle. Seuraava Stella-keikka on ensi vuonna. Tähän on hyvä lopettaa...
...mutta voi vittu että ei taas hotsittanu se bussin pakkaaminen ei sitten yhtään.

Elli kuvittelee selviävänsä pakkaamisesta menemällä piiloon. Kannattais ehkä valita seuraavalla kerralla parempi piilo. Tollo. Tai sitten kannattaa mennä armeijaan. Siellä oppii yhtä sun toista nakkisuojista. Taustalla näkyy hieman keskeneräinen projekti.

Saatiin kuitenkin bussi pakattua ja siirrettyä mökkien välittömään läheisyyteen. Ilta meni leppoisasti kesän päättäjäisten merkeissä. Kävin jotain bändejäkin kattomassa. Whatta!? Taisi johtoporras sopia ensi kesäksi jonkun keikankin. Katotaan miten käy.

Semmosta. Ruoka oli huonoa. Bäkkäriemäntä/järjestäjä/mikälie loistava. Kiitos paljon!
Niin. Sitä porukkaa olikin illalla yli kaikkien odotusten. Hienoa! Toivotan onnea tulevaisuudessa. Pieniä alkuongelmia kun parantelee niin hieno lisä festivaalikartalle on tästä tulossa.

Muutama kuva

-U-

Roudarin kesäloma

2007-10-13T19:13:00.000+03:00

Seuraava tarina sijoittuu aikajanalla Ilosaarirockin ja Turun keikan väliselle viikolle.

Roudari(e)n kesäloma oli tässä tapauksessa seuraavanlainen:
Pekan kanssa olimme yksissä tuumin sitä mieltä että kun kerrankin on kesällä yksi viikonloppu vapaata keikkahommista että voisi vaikka viettää aikaa kumppaneiden tahi kavereiden yms. hännystelijöiden kanssa niin unohdetaan kodit ja kumppanit ja muutkin pedot ja lähdetään kahdestaan kesälomamatkalle keskelle kauneinta Suomea. Savoon. Ikään kuin tutustumaan toisiimme. Kaikki jotka jakavat hotellihuoneen näinkin usein kuin me kaksi olemme viime vuosien aikaan tehneet ymmärtävät tässä piilevän huumorin siemenen.
Tai sitten ei.
No kuitennii. Meikäläisen kotikonnuilla järjestetään jo ties monetta vuotta Puustock-nimeä kantavaa rokkifestaria. Ja nimenomaan rokkifestaria. Ei esim. Rockfestival tms. vaan niin perus-haara-perus Suomirokki-hulabaloo kuin vain voi olla.
Viime kerrasta kun kyseisillä kesäjuhlilla olen ollut on jo vuosia. Syystä että: on yllättäen ollut aina töitä samaisena viikonloppuna joillain muilla yllättävänkin paljon toisiaan muistuttavilla nyrkinheittokilpailuiden ohjelma-areenoilla. Eli erinäisillä lavoilla missä-lie-merkkisillä paikkakunnilla.
Ystävämme Soctor (TV:stä tuttu) suostui kuskaamaan meidät juhlapaikalle työmatkallaan. Kiitos siitä.
Ja mitäpä ihmettä? No mutta voi hyvänen aika! Oli Kosa taas pistänyt parastaan.
Oli lonkeroa ja kaljaa ja bratwurstia. Ai että! Lähti homma nimittäin käyntiin (suom. käsistä) että tärähti pienistä alkukankeuksista toivuttuamme. Harmittaa oikein kun ei tule Kontiaista nykyään nähtyä kuin ohimennen älyttömän kiireen keskellä. Olisi nimittäin mukava jutustella joskus taas vähän pidempäänkin. On nimittäin semmoinen kaveri että tarinaa riittää. Ja mikä hienointa: tarina sisältää faktaa eikä pelkkää viihdettä. Viihdettä voi tältäkin festarilta lukea iltapäivälehtien uutisista. Melkoinen oli meininki eräälläkin valtakunnan kovimman orkesterin laulajalla liittyen jo keikalle saapumiseen.
Kysymys: Olenko ollut todistamassa historiaa?
Vastaus: Toivottavasti en.

Ja taas asiaan: Meitä oli Rokkia edustamassa isompikin porukka. Toiset lähtivät. Eräät jäivät. Otan valtuuden kiittää hra Kontiaista koko ryhmän puolesta!
Aamuyön tunneilla Pekan kanssa suuntasimme vielä mittarilla miun kotipaikalle ja eikös siellä olleet vieraan vallan edustajat vallanneet majapaikat. Veneestä löysimme itsemme aamulla. Allekirjoittanut aikaisemmin. Seuraukset on otettu opiksi. Siitä ei sen enempää.
Tästä pääsemmekin taas sujuvasti tähän tutustumisriittiin. Nyt oli nimitäin tosi kyseessä. Ensiks oltiin siis meillä. Siellä mistä mie oon kotoisin. Pekka tietää miusta nyt yllätävänkin paljon. Ja mie oon iloinen että se tietää.

Seuraavan päivän toipuminen otti tovin mutta sinnikkyys palkittiin.
Saman toistuminen ja jo edellä mainitun legendaarisen tapahtuman nähneenä poistuimme tällä kertaa jalkaisin huomattavasti lyhyemmän matkan päähän tämänpäiväiseen majapaikkaamme, joka on miulle myös hyvin tärkeä. Kiitos isännille ja emännille jotka eivät olleet paikalla. Tajuttiin onneksi lähteä pelipaikoilta ajoissa. Saatiin kuin saatiinkin nimittäin sauna vielä lämmitettyä ja sehän ei ikinä tee pahaa.

Aamulla oli muistaakseni vielä pikainen kohtaaaminen vt. emännän kanssa ennen kuin lähdettiin jatkamaan tutustumismatkaamme kohti Pekan juuria.

Seuraavaksi Pekka, tuo Ruokolahden leijona, esitteli omia lapsuuden maisemiaan. Mie ihastelin. Käytiin kalassa, maalattiin kaidetta, saunottiin, ammuttiin, lorvittiin, syötiin hyvin ja juotiin muutama olut. Hieno hetki oli myös kun asennettiin pirtin rappusilla uutta kiikaritähtäintä ilmakivääriin. Oli hellettä ja taustalla soi Lännen-Jukka. Tuli semmonen kunnon kantriolo. Se oli mahtavuutta. Samanlainen fiilis välittyy Heartworn Highways nimisessä elokuvassa. Suosittelen lämmöllä.

Pari päivää meni että hujahti. Kotiin päästiin. Ja melkein suoraan keikalle.
Tekee hyvää välillä päästä metelistä ihan kokonaan toisenlaiseen ympäristöön ja vaan olla tekemättä yhtään mitään ilman aikatauluja. Pitää tietysti kalastaa, saunoa, ammuskella ympäriinsä ja juoda kaljaa mutta ne ikään kuin kuuluvat asiaan.
Tätäkin suosittelen lämmöllä kaikille.

Vain stetsoni puuttuu. Asekin olisi ehkä saanut olla aavistuksen järeämpi. Paljon saatiin iloa irti tuostakin.

Mie lopetan nää hommat ja rupeen länkkäriksi.
Nyt pitää kuitenkin lähteä baariin. Soittamaan levyjä urpoille. Ja juomaan kaljaa.
Pitääkin muistaa ottaa kamera mukaan. Eli puhelin saa riittää. Ihmiset on nimittäin pukeutuneet junteiksi. Eli enpä taida ottaa kuviakaan.

UG

Ai nii. Maikki käski lähettää itselleen terveisiä. Terveisiä täältä internetistä! T: Urski

Lahti 27.07.

2007-09-18T00:48:00.000+03:00

Red Bullin voimalla Lahteen. Matkalla kesäisten ostoksien tekoa. Käteinen vaihtui mm. herneisiin ja mallasjuomiin.
Samaan aikaan kun pistettiin bussi parkkiin tuli myös korvaava kaukokaapeli paikalle. Hieno homma. Lupsakka roudaus ja kamojen pystytys. Melko normi keikka. Janne oli tosin ennennäkemättömässä vauhdissa. Muutenkin semmonen rento veto. Jonkun biisin aikana tuli oikein kylmät väreet kun jätkät rupes fiilistelemään. Mukavaa oli.
Keikan jälkeen kamat pakettiin ja autoon. Pekka päästettiin nukkumaan hyvissä ajoin. Oli nimittäin aamulla melko hätäinen lähtö kotimatkalle. Rokin karonkka alkoi iltapäivällä. Tyhjää oli bussissa välillä Lahti-Joensuu. Popparit lähti lomailemaan erinäisiin paikkoihin.
Ehdittiin ajoissa. Nopea käynti kotona ja nokka kohti kesän kovimpia kinkereitä. Mukavaa oli. Kai.
Auto siis pakattiin yöllä parin innokkaan avustajan kanssa. Sen verran railakasta oli roudaus että rumpuraudat jäi Lahteen. Elli onneksi sai toimitettua ne suoraan seuraavalle keikalle.

Turku 26.07. + Ilosaarirock

2007-09-18T00:18:00.000+03:00

Turku oli semmottinen paikka. Teltta asfaltilla ei yleensä tarjoa parhaita mahdollisia akustisia olosuhteita. Tämäkään ei ollut poikkeus. Jotenkin tuntui yleisökin vielä näin varhaisessa vaiheessa päivää välttelevän musiikin rientoja eli läskistäkään ei ollut apua. Rutiinilla hommat pois alta ja hotellille saunomaan ja syömään. Syömäilyä voisi sanoa lähinnä farssiksi. Nälkäisimmät lähtivät tämän anteliaan tarjoilun jälkeen melkein suoraan seuraavaan ravintolaan. Kuulimme että jotkut artistit olivat saaneet syödäkseen oikean aterian. Mielenkiintoista erottelua ilmeisesti joidenkin levymyyntilukujen mukaan tai jotain. Ei naurattanut. Eikä muuten naurata vieläkään.

"Syömästä" päästyämme, joka toimituksena ei kestänyt muutamaa minuuttia pidempään, lompsimme takaisin pääkallopaikalle. Ruokien saaminen kesti sentään tunnin. Muutama makkara ja jotain perunahöystöä. Tuttujen moikkailua kotvasen aikaa ja siitä kuka minnekin. Jossain vaiheessa Pekka oli tajunnut että splitteri oli jäänyt kotiin. No eipä auta. Aamulla puhelin kuumaksi ja Lahdesta hommaamaan korvaavaa tuotetta. Hoitui.

Se nukkumaan meno sitten kuitenkin unohtui. Mikähän lie. Hieno ois ollu hotellikin. Ja mukava sänky.

Tässä välissä oli muuten Ilosaarirockikin jossa toimin Kolmoslavan stagemanagerina. Leppoisaa touhua kun oli etukäteishommat tehty kunnolla. Välillä alkoi tylsistyttämään kun ei ollut mitään sähellystä. Hienosti meni koko juhla. Asuin koko viikonlopun toimistonani toimineessa bussissa lavan takana enkä montaa kertaa asemapaikalta poistunut. Työhön omistautumistako tai jotain?

Hienoja keikkoja oli muutamalla bändillä. Nii ja vedettiinhän myö Insomniumin kanssa siinä samaisella lavalla myös. Hyvä oli Viikin kamoilla vetää ja äijät oli kovassa vedossa myös. Bändi sekä Kuopion ukot. Kiitokset. Ens vuonna uudestaan.

Perjantai-iltana Suloklubilla Stellan kanssa rämpyteltiin täydelle YleX-teltalle. Voi jumalauta että oli hieno meininki. Siinä oli ilman tuntua juhlassa. Janne oli saanut vahvistintehtaalta uuden Monsterin. Itse ei ilmeisesti vielä saanut parasta ulos mutta miun mielestä paras pömpeli mitä tähän asti on ollut.
Meillä on yleensä oma mikkikattaus mukana mutta nyt oli jostain syystä jäänyt pari varastolle. Piti lainata paikan päältä. Heikin Bluesbreakerissa ei Neumann ollut ollenkaan huono. Pitäisköhän pistää pari tilaukseen?

-U-

Huh hellettä

2007-07-26T15:56:00.000+03:00

Täällä sitä vaan taas. Kaksikymmentä minuuttia keikan alkuun. Pitkästä aikaa sai rauhassa katella hommat kuntoon ja tehtyä kunnon tsekki. DBTL/Turku on paikka. Vedetään ekana. Onneksi. Näkyi olevan jotain vartin vaihtoja seuraavilla. Tähän mennessä tuttu-saldo: Hanski, pitkästä aikaa. Pitää muistella menneitä kun ehtii. Kameran laturikin löytyi. Huomenna Lahteen johonkin tanssipaikkaan, taas. Puoli viideltä lähdettiin aamulla Joensuusta. Toivottavasti pääsee ajoissa nukkumaan.
Kassellaan

-U-

Tuskaa

2007-07-20T12:05:00.000+03:00

On ollu pikkusen kiirettä. Pitää alkaa purkamaan tapahtunutta. Jos muistaa vielä jotain.

Juhannuksen jälkeen oli vuorossa siis Tuska. Insomniumin kanssa reissussa. Hommaan lisäsi tuskaa perjantaina tapahtunut muutto joka aiheutti sen että lauantaina oli tiedossa junamatka pääkaupunkiin. Kiitoksia kaikille muutossa mukana olleille. Tavaraa oli kertynyt taas lisää viime kertaisesta. Mikähän siinä on kun ei mitään osaa heittää pois? Kaksi bussilastillista oli kamaa. Onneksi ei tarvinnut pakuilla tai muilla vehkeillä muuttoa tehdä. Hermo olisi mennyt.

No. "Vähän väsyneenä" aamulla junaan. Unta palloon ja pari tuntia jatkoaikaa unten mailla. Loppumatkan katoin jotain leffaa. En muista enää että mitä.
Tuskassa oli kuulemma takkuillut check-in edellisenä päivänä. Älytön idea että kaksi ihmistä ottaa vastaan bändit, median, vieraat ja muut hännystelijät. Ei tee oikein hyvää kuvaa jos bändit, festivaalin ehkä tärkein ryhmä, jonottaa tunnin passejaan. Ei näin. Mullahan ei samaa ongelmaa ollut. Enemmän meni aikaa että löysin oikeaan paikkaan, mistä sen passin sai.

Sisälle ihmettelemään ja popparitkin (voiko hevibändin jätkistä käyttää poppari-nimitystä?) löytyi heti. Ei ongelmia. Keikkaan oli sopivan lyhyt aika niin ei tarvinnut keksiä sen kummempaa tekemistä.

Kamat oli OK. Edessä Verona ja perushyvä räkki täynnä asiallista rautaa. PA d&b:tä. Hyvä meininki. Vähän joutui toppuuttelemaan kun meinasi desibeliraja mennä aika roimasti rikki. Niinkuin aina. Hyvä keikka. Ei muuta. Matti teki helevetin hyvät valot. Siinä on muuten mies paikallaan. Ja nimenomaan paikallaan. Ei paljon turhia hötkyile mutta hommat hoituu. On ilo tehdä töitä tällaisten tyyppien kanssa. Mie oon muuten aika tavisduunari verrattuna näihin kirurgeihin. Tulee välillä semmonen olo että on erittäin pahasti väärässä paikassa. Tyypit puhuu suomea mutta mie erotan sieltä vain sanan sieltä toisen täältä. Keikan jälkeen perusteellista oheistoimintaa. Batterya ja Jaloviinaa. Ei pahaa.

Kameran akun laturi on muutossa keksinyt jonkun mieleisensä paikan. Mie en sitä löydä. Kuvia on kamerassa ja niitä tulee tänne kun se laturi löytyy.

Tässäpä näitä nyt:

Bäkkäriromantiikkaa. Viimeistelytreenit ennen Tuskaa.

Keikkafiilistelyä.

Kritiikkipalaveri.

Palaveri jatkuu sivummalla.

Keikkamyyjä kokeilee siipiään.

Soturi kiemurtelee syvien ajatustensa syövereissä...

...ja tässä toinen taistelija samoissa hommissa.

Tarinat jatkuu seuraavassa osassa Stella-reissulla.

-U-

Juhannus...

2007-06-25T02:05:00.000+03:00

...oli tällä kertaa miltei onnistunut.

Aattona (ilmeisesti perjantaina) oltiin Kalajoella. Which was nice. Juhannuspäivänä (mitä ilmeisimmin lauantaina) tultiin jo takaisin kotiin. Kova oli yritys lähteä illalla vielä johonkin mökille viettämään ns. perinteistä juhannusta mutta eihän se taas lähtenyt. Toisaalta ei myöskään harmittanut yhtään olla kotona. Joten voisi sanoa että oli onnistunut juhannus. Armon vuonna 2007.

Menomatka meni taas perinteisissä merkeissä...

Huomatkaa allekirjoittaneen (vasemmalla) hyvin keskittynyt ilme. Vastapelureita jännittää. Ja syystäkin...

...nimittäin Yatzy kuutosilla! Repikää siitä.

Perillähän homma meni ikään kuin munilleen heti kättelyssä. Oli meidän Speed Queenille (Scania Lahti 31 vm. '84) vähän ahdas mutka bäkkärin portilla ja yllättäen rantahiekka tahtoi tutustua menopeliimme vähän turhan läheisesti. Eli sannassa oltiin ja tiiviisti. Rubikin poikia kadehtien seurasimme kun työnsivät oman pakunsa aidan toisella puolella hiekasta irti sillä välin kun me odotimme kiltisti traktoria apuun.
Kiitos nuorelle traktorikuskille!

Oulun miehet olivat toimittaneet rannalle varsin oivalliset kamat. Etupäässä oli Midaksen XL-200, Drawmerin gatet, dbx:n kompurat ja perus hyvä kattaus efektejä sekä Turbosoundin Aspect-PA:n, jota pääsin ensimmäistä kertaa testaamaan. Hyvin toimi. Kiitos Eero ja koko muu ryhmä. Pekka veti taas kulmia lukuunottamatta omalla setillä.
Nopeuttaa aika paljon hommia kun on kuuntelut valmiina eikä tarvitse niitä enää tsekissä vääntää. Tällä kertaa mie kerkesin tsekkaamaan kaikki kanavat (vrt. Lahti) joka helpottaa taas meikäläisen hommia melkoisesti.

Keikka meni aivan all right. Kamera jäi emännälle, joka onneksi otti muutaman kuvankin keikalta. Tässäpä teille muutama.

Marjalla oikeaoppisesti stetson päässä. Tiedoksi niille, jotka eivät tiedä niin mie tykkään amerikkalaisten natiivimusiikista aikastalailla paljon.

Ison maailman meininkiä.

Mikähän se nyt taas? Oiskohan mun virittämissä luutuissa jotain vialla?!

Huomatkaa Janne, joka selvästi innostuu Turbon bassosoolosta.

Keikan jälkeen aikaa viettivät kuka mitenkin. Tarkoitus oli nähdä alku Mokoman keikasta ja lähteä ennen heidän lopettamistaan pois koska ajo tapahtui melko älyvapaasti yleisön ja leirintäalueen läpi. Joka yllättäen onnistui.

Mokomaa olisi voinut vaikka jäädä katsomaan pidemmäksikin aikaa. Ei kuulostanut ollenkaan pahalta. Hyvä Miitri!

Öinen matka Kokkolaan hotelliin:

Tässä tapahtuu jotain sellaista, mistä te ette halua tietää.

Ja selvästi meilläkään ei ole hajua, mitä tapahtuu...

...mutta kaikesta päätellen se oli ilmeisesti jollain tapaa hauskaa.

Eikä hauska loppunut todellakaan siihen. Ei nimittäin bussi ollut Kokkolassa edes pysähtynyt kun hotellin baarin terassilla näkyy Temi omassa kaikkivaltaisessa komeudessaan. Eikun Teiden kuningatar nopeasti parkkiin ja kamat huoneeseen. Eikä edes osattu odottaa, mitä oli luvassa. Ja voi pojat. Temihän se oli käynyt temmeltämässä festareilla jo edellisenä päivänä. Paikkasi jutuillaan menestyksekkäästi aika pahaa pettymystämme suuren sankarimme Basshunterin missaamisesta (meillä on auton tavaratilan seinällä Herra Bassometsurin juliste). Oli kuulemma ollut hirmuinen meininki. Ihan kuin olisi levyltä tullut. Kaikki varmaan ymmärsi vitsin pointin?
Mukava oli taas nähdä tuttuja. Oli Moksut ja Moksujen Oksu, jota ei ole tullutkaan nähtyä pitkään aikaan. Oli Kahvilan jätkät ja Viltsu ja ketäs vielä. No, nähhään taas.

Täältä tähän.
-UG

Rokkia tanssimestaan

2007-06-18T01:03:00.000+03:00

No heipä hei.
Viikonloppuna kirjoitin jo yhden tekstin mutta teki yhteys tenän juuri lähetysvaiheessa ja juttu meni bittiavaruuteen. Tästä lähtien pitää kirjoittaa jutut valmiiksi ennen blogiohjelmaan siirtämistä.
Niin. Asiaan. Viime viikolla tehtiin Pekan kanssa taas vähän säätöhommia. Langattomissa kuunteluissa on ollut vähän ongelmia kuuluvuuden kanssa. Pekka tilasi piuhaa ja liittimiä joista näppärinä rakentelimme lisäantennit lähettimien perään. Ystävämme Jone väsäsi vielä mikkiständiin kiinnitettävän adapterin johon antennit sijoitetaan. Kyllä nyt kuuluu. Ja säästettiin tällä ratkaisulla reilu tonni rahaa. Toki semmoinen suuntaava antenni olisi kova juttu mutta vähän kallista lystiä ovat ne vermeet kaikkine lisukkeineen. Näillä mennään toistaiseksi.

Perjantain ohjelmassa oli pistokeikka Helsinkiin. Popparit olivat menneet omia menojaan kuka milläkin ja milloinkin. Otettiin poppareiden korvikkeiksi kuitenkin pari kyytiläistä että saatiin sopiva meteli bussiin ja tunnelma kohdalleen.
Keikkapaikkana oli tällä kertaa Sokos Hotel Presidentin kellarissa sijaitseva klubi. Tai joku tanssipaikkahan se lähinnä on. Keikan aikana tuli joku itseään esittelemättä (tietenkin) kertomaan kuinka hänen dB-mittarinsa huitelee 85 ja 90 välissä, että voiskohan hiljentää kun tulee aika kovaa. Just. Olin antanut itselleni kertoa että tällainen olisi odotettavissa. Tähän tasoa laskemalla varautuneena oli muutenkin jo ongelmia kuulla, mitä on tekemässä. Oli sen verta hyvä yleisö että meinasi Marjan laulu peittyä heidän otettuaan homma haltuunsa. Kiitos paljon! Ja kiitos myös muille yleisöille, jotka ovat keikoille vaivautuneet. Hienoa meininkiä on nimittäin ollut. Taisi tauko tehdä hyvää. Jaksaa porukka taas innostua.

Ja mikä on kanssa hienoa, on se että Heikki on ilmeisesti alkanut nauttimaan nappikuuntelustaan. Laski lavamökä jonkun verran ja taitaa mies kuullakin jotain. Hyvä yhdistelmä.

Keikan jälkeen normaalisti kamat autoon ja epänormaalisti kotimatkalle. Ja vielä epänormaalimpana Elli ratissa ja ainoastaan mie kyydissä. Pekka hyvästeltiin kellarin rampilla ja nokka kohti Karjalaa. Sinnittelin hereillä Mäntsälään asti, jossa laitettiin tankki täyteen ja sen jälkeen nukkumaan. Aurinko oli noussut jo aikoja sitten. Heräsin pari kertaa tupakalle ja kerran kuselle. Eli Ellin autokoulu oli tuottanut tulosta.

Pekan näkymä lavalta.

Mun lauantai menikin sitten ajohommissa. Piti kuskata polttariporukkaa. Naisten. Jo vain. Ei ollu niin paha nakki miltä kuulostaa.

Ensi viikolla Kalajoen juhannusfestivaalit. Mitähän muuta sitä juhannuksesi keksisi? Eipä oo kerinny miettimään.
Syksyksi on tulossa oikeata extrakivaa vähän muissa merkeissä. Siitä myöhemmin lisää. Nyt menee viikot aika tehokkaasti Ilosaarirockia järjestäessä. Menin ottamaan stage managerin pestin. Hyvällä mallilla alkaa olla. On muuten hienot kekkerit taas tulossa. Liputkin menivät taas ennätysajassa.

Eipä kai tässä muuta.
-M-

Mikä siinä on niin vaikeeta

2007-06-11T08:29:00.001+03:00

Nyt tekisi jo mieli vähän avautua. Ei taida jaksaa.
No mutta viikonloppu meni taas keikoilla. Perjantaina Vammalassa baarikeikka omilla kamoilla ja lauantaina kesän ensimmäinen festariveto Lahdessa.
Vammala toivotti meidät tervetulleeksi aika roimalla vesisateella. Siinäpä sitten roudaamaan bussi tyhjäksi kun tulee jotain veden ja rakeiden seosta taivaan täydeltä.
Henkilökunta oli mukava. Paikkakin oli mukava. Ihan oikea hyvän kokoinen lava ja muuta mutta se akustiikka. Mitä vittua?
Vieraskirjassa joku oli kommentoinutkin että laulu ei erotu. Ihan aiheesta. Sori vaan mutta kun laulumikistä tulee enemmän rumpuja kun sitä laulua niin se on vähän semmoinen kädet ilmaan-tilanne. Ei riitä enää maalliset keinot. Pakko on vaan vetää niillä korteilla mitä on annettu. Eli pitää alkaa kohta tekemään jotain ratkaisuja tuon mikin suhteen (e935). Se ei ehkä ole ihan paras pienemmille lavoille. Meillä on tosin sama ongelma ollut kaikkien mikkien kanssa. Se lavamöykkä vaan on aika rajua mitä sieltä tulee. Positiivista tosin on että nyt oli eka kerta kun Heikillä oli napit korvissa. Eli nyt on jo neljä viidestä nappikuuntelussa. Helpottaa miun elämää aika paljon. Toivottavasti Heikki tottuu nappimeininkiin ja jää sille tielle.

Purku meni taas vähän pitkäksi. Onneksi aamulla ei ollut kiire mihinkään. Oltiin silti hyvissä ajoin taas liikenteessä ja suuntana Lahti ja siellä jotkut politiikkafestivaalit. Hyvin aikataulussa perillä ja hietön roudaus. Mikä on aina mukavaa. Paitsi tuon backlinen siirtelyyn menee silti aina oma aikansa. Sitä nimittäin on. Pari bändiä vetelis helposti tuolla kamamäärällä. Alunperin oli hyvä fiilis yleismeiningin suhteen kun tuli tietoon että Akun tehtaan kamoilla olisi veto. Taisi olla joku alihankkija liikenteessä. Ei oikein lähtenyt. En ymmärrä että miten PA:sta saadaan stereosta mono mutta näin oli. Ja mikä merkillisintä, sitä ei saatu korjattua vaikka ongelma oli tiedossa. Toinen huomioitava asia mikä tuli mieleen on että kun sain omat kamani etupäässä kiinni niin talkbackistä alkaa kuuluua että juontajat olisi tulossa lavalle. Mit vit?! No eikun intro-cd:tä kaivelemaan ja levy soimaan. Tein tsekin intron aikana. Eli lähinnä liut ylös ja mutu-tuntumalla gaineja joka kanavaan ja perus eq-säädöt, mitkä tietää perstuntumalla. Oli kuulemma joku käynyt kyselemässä poppareilta että onko valmista. Popparithan on valmiita mutta ei tullut mieleen kysyä että onko tekniikka valmis. Ei ollut.

Onneksi multa ei puuttunut kuin toinen Heikin kitarakanava. Se jolla se olisi levitetty stereoksi. Eli taisi lavajätkät ajatella että kun on PA:kin mono niin miksi turhaan kytkeä stereotavaraa. Pöllivät sitten piuhankin (miun oma) siitä vaikkeivat edes kytkeneet koko mikkiä. Hyvä meininki. Meidän jälkeen Zen Cafella ei ilmeisesti tullut lähellekään kaikki kanavat keikan alussa. Ihme hommaa. Viltsu on tahollaan kertonut heidän keikasta. Lukekaa sieltä.

Mitähän muuta. Niin. Tuttuja näkyi paljon. Niin kuin festareilla usein käy. Nopeasti tulee mieleen seuraavat nimet: Hongisto, Hynynen, Sinkkonen, Virtanen, Röning, Viltsu ja ketä kaikkia siellä nyt olikaan. Ei oo sitten pitkilleen nähty. Ja tietysti Kimmo. C-kasettimies helvetistä. Oikea monipuolimies. Kiitos kaikesta! Kimmolta saatiin Kummelin Kultakuume-DVD lainaan. Saatiin mainio Kummeli-viikonloppu päätökseen paluumatkalla. Ilta Lahden vilinässä meni mitä villeimmin. Toisilla vähemmän kuin eräillä. Se ei ole lasten korville sopivaa. Lapset siis sulkekoot korvansa. No en mie teille mitään kerro. Mitään ei tapahtunut.

Ensi viikonloppuna taisi olla taas Helsingissä käyntiä. Tulkaahan pällistelemään.

Nyt alkaa uusi sarja:
Eli tässä esitellään meidän ryhmä ja ryhmän jäsenten kamat lyhykäisyydessään.
Todellista tekniikkajargonia. Anteeksi vaan "maallikot".:)

Pekka tutustuu työkalujensa sisäiseen elämään Karibian auringossa.

Ensimmäisenä vuorossa: Pekka
Tehtävä: monitorit, backline ja kuljetus. Pekka on se kaveri siellä lavan sivussa joka välillä käy hääräämässä myös siellä lavalla. Pekan tehtävä on tehdä poppareiden työ mahdollisimman mukavaksi eli miksata jokaiselle mieluinen kuuntelu. Eli Pekka vastaa siitä mitä popparit kuulee. Kuuleminen helpottaa paljon soittamista. Ilman Pekkaa olisivat keikat aika paljon huonompia. Pökö myös virittää yleensä kaikki kitarat. Mie en uskalla niihin koskea. On kaikkia ihmevireitä ja muuta. Joskus Heikin kitarat olen virittänyt. Vituiks meni sekin. En ala enää.

Monitori-Pepellä on siellä lavan sivussa nätisti yhdessä räkissä Allen & Heath Mix Wizard-tiski, 2kpl Shuren IEM-lähetintä, LA Audio EQ, QSC PLXjotain -pääte ja laatikko jossa on kaikki mikit ja DI-boxit. Nykyään on siis vain yksi kulmamonitoriryhmä lavalla. Muut paitsi Janne ovat löytäneet valon:)
Sen takia vain kaksi lähetintä että Matilla ja Turbolla on langallinen nappisysteemi. Marjalla ja Hiskillä on langattomat.
Jannen kulmat ovat mallia Martin F12.

Tähän piti tulla kuva Pökön räkistä mutta ei sitten osaa tämä juttu kääntää pystykuvia. Pitänee ottaa uusi kuva.

Matkustamisen mahtavuutta:

AC/DC on maailman melkein kovin bändi.

Janne sivistää itseään. (kHrOöMhöOm)

Matti fiilistelee.

Heikki, Elli ja Marja. Marja kertoo vitsiä. Muut eivät ymmärrä.

Kukapa muu ellei meitsi.

Tällaista tällä kertaa. Kassellaan syssymmällä lisää.

M

2007-06-05T11:36:00.000+03:00

No niin. Eka keikka takana.
Kamoja pakkailtiin pitkin viikkoa. Mulla ei ihmeempiä muutoksia tullut. Efektiosasto vähän muuttui entisestä ja sain vihdoin kauan kaipaamani frontfillit (aavistuksen liian pienet tietenkin). Eipä noita omia PA-keikkoja ole kuin muutama. Siinä suhteessa säädettiin aika paljon ylimääräistä kamojen kanssa kun lähinnä festarivetoja on tulossa. Monitoriräkki saatiin kuitenkn hyvin kasaan. Se on nyt aika kompakti paketti. Pitää tehdä siitä joku esittely jossain vaiheessa.

Eka keikka oli siis Espoon Tapiola Gardenissa. Ei kuulu miun suosikkeihin. Ensinnäkin roudaus on n. puoli kilometriä. Apukäsiä yksi. Tosin sitäkin innokkaampi. Kiitos hänelle. Auto ei mahtunut sinne luiskaan eli jäi aika hyvin keula pystyyn. Helpottaa tosi paljon painavien kamojen kanssa. Varsinkin kun isoimmat on pyörillä. Nehän ei tunnetusti lähde itsekseen alamäkeen. Tila on myös vähän sinne päin. Oma poka nousi vanhalla tottumuksella mutta splitteri meinasi aiheuttaa pari harmaata hiusta. Paska. Ja yksi SGM -skanneri oli keksinyt levitä just ennen tosi toimia. Paska.
Tsekin jälkeen kävin nukkumassa univelkoja pois. Oli tarkoitus kirjoitella tänne jo matkalla mutta huomasin ettei kannata herätä yöllä kolmelta jos lähtö on vasta kasilta. Aika aneemista oli alkumatka. Loppumatkasta jutut jatkui samasta mihin uudenvuoden päivänä jäi. Juu. Ei siitä sen enempää.

No se keikkahan oli semmonen. Ihan perusveto. Miun mielestä. Kitarahommat rupesi toimimaan uudella tasolla kun vähän muutettiin systeemiä. Tulee stereota ja kaikkee muuta mielenkiintoista. Uusi laulumikki (e935) ei vielä täysin todistanut nerokkuuttaan mutta emme menetä vielä toivoa. Toivo elää suuremmissa lavoissa. Paha vuoto-ongelma edelleen.
Auton pakkaaminen aamuyöstä ei myöskään kuulu suosikkihommiini. Mutta eipä muu auta. Aika leppoisasti homma loppujen lopuksi meni (kiitos kantoapukaverin).

Pekka punnertaa

Ensi viikonloppuna olisi kaksi keikkaa joista toinen on festariveto. Sitten katotaan miten meidän uudet ratkaisut toimii. Nopeuttaako ne vai ei. Ollaan siis yritetty vähentää kaikkea ylimääräistä kamaa kyydistä pois. Rumpuihin mm. tarvitaan kaksi mikkiständiä kahdeksalle mikille. Yhden sais vielä otettua pois kun löytyis snarelle sopiva clamppi. Saiskohan lauluille kans semmoset clampit? Vois ruuvata kaulaan kiinni. Täytyy lähteä kokeilemaan.

M

Kuningasmeininkiä

2007-06-02T04:59:00.000+03:00

No ei nyt ihan mutta ihan mukava viikonloppu oli viikko sitten. Hartolassa järjestivät hurjat Kunkkurock-nimisen tapahtuman/pikku festivaalin. Sinnehän sitä porukalla mentiin jo perjantaina. Ryhmän koostumus oli Sami: FOH, Cane: valot ja mie tein lauantain päätapahtumassa monitorit ja ajoin "autoa". "Autosta" lisää myöhemmin.

Perjantaina siis mentiin paikalle hieman ennakoidusta myöhässä itsestämme johtumattomista syistä. Kamat pystyyn ja rokki soimaan. Perjantai-iltana oli avajaisklubi, jossa esiintyi bändi, jonka nimi jäi miulta jo unholaan. Hyvin soi Samin uusi KV2-läjä. Mie keskityin lähinnä ollennaiseen oheistoimintaan.

Lauantai oli yli puolen päivän kun pääsimme takaisin työmaalle. Kamat ulos baarista ja roudaus baarin viereiselle pihamaalle. Telttajuhlat. Ja minkälaiset. Vettä sataa ja ilma on sanottaisko kosteahko siellä viimeeksi viime vuonna leikatulla nurmikolla. Kamat taas pystyyn ja rokki soimaan. Kamoina XRM, LA:n EQ:t ja Turbosoundin kulmat.

Ihan perusmeininkiä koko ilta lukuunottamatta viimeisenä vetänyttä SF-Bluesia. Voi hyvänen aika kuitennii. Olipa hieno keikka! Ja hienoja ammattilaisia koko porukka. Ei paljon turhia ihmetellä. Katottiin ennen keikkaa pikaisesti muutaman kanssa että lavalla on hyvä olla. Silvennoinen ilmoitti että hänelle kelpaa monitoriin sama kuin Raittiselle. No mikä ettei. Vaikka sama. Ilmeisesti kelpasi. Loppu keikan fiilistelin Hammondin+Leslien soundia. Hienoja vehkeitä. Ja Jukka Gustavsson on hieno mies.

Loppu menikin normi tohinoissa. Kamat "autoon" ja kiitoon. Nyt päästiinkin tähän "auto"jupakkaan. Olipa nimittäin paskin kottero, millä olen eläissäni joutunut ajamaan. Voi vit. Ei naurata vieläkään ajatella sitä touhua. Pakettiauto täynnä ääni- ja valorojua ja kolme ukkoa. Ja siinä helevetin lotjassa ei toimi jarrut. Ei siis oikeestaan millään tavalla. 30km ennen Hartolaa kaasun hirttäminen ei loppupeleissä edes yllättänyt. Sami esitti MacGyver-taitojaan tekemällä puhelimen laturin piuhasta palauttimen kaasupedaaliin, jota loput kilometrit vielä oivasti operoi. Kaikille varkaille ja muille luikureille tiedoksi että siinä rotiskossa ei myöskään toiminu tavaratilan ovien lukot.
Onneksi saatiin jarruihin joku tolkku paluumatkaksi. Oli edesvastuutonta ajaa sillä. Anteeksi. Ei käynyt onneksi kuinkaan.

Kiitos Hakki ja kaikki muutkin tapahtuman järjestäjät! Meitä kohdeltiin todella mainiosti. Olisi vaan suuri yleisö saanut löytää myös paikalle. Ens kerralla sitten.

Mie palailen ehkä kohta asiaan. Kolmen tunnin päästä alkaa Stella-kiertue. Porukka on tod. näk. nukkumassa vielä. Mie heräsin jo monta tuntia sitten. Pitänee nukkua matkalla. Mutta siitä lisää myöhemmin.

-U

Digidii

2007-05-21T11:43:00.000+03:00

Tulipa tuossa nyt vihdoinkin tutustuttua kunnolla Yamahan DM1000 -merkkiseen vempeleeseen. Ihmeen kauan se onkin mua vältellyt. Pari päivää tuli opiskeltua ja sitten muutama veto. Täytyy kyllä sanoa että ei vieläkään ole ihan mun juttu. Se ei oikein sovi mun tyyliin tehdä hommia. Tai ehkä johonkin mutta esim. Stellan keikoille ei tulis ikinä mieleenkään ottaa tuota etupäähän. Ehkä jonnekin muualle, jossa ei olisi koko ajan hirveesti säätämistä, vois harkitakin. Kahden asian samanaikainen toimittaminen ei onnistu, joka ois aika must juttu. Aika epämääräisen kuuloiset etuset ei myöskään oikein vakuuttaneet.

Mutta toisaalta: se ei oo ihan paska käyttää sitten kuitenkaan jos ei oo kiire ja saa rauhassa säätää niinku nyt oli. Kyseisessä proggiksessa oli paljon muuttuvia tasoja biisien välillä joten valmiit scenet joka biisiin oli aika ehdoton juttu. Onneksi oli kunnolla treeniaikaa, jolloin sai kaikki säädöt tehtyä.
Paljonhan tuolla tiskillä pystyy tekemään ja reititykset ja muut systeemit on kyllä kohdallaan. Eikä oo pahan kokoinenkaan.
Pitää vielä ottaa vähän tuntumaa ja katella että josko se rupeis tuntumaan joltain. Käyttäjästähän tuo on myös kiinni, miten sillä hommat tekee.
Tekis mieli kokeilla noita oikeita livekäyttöön suunniteltuja digihärpäkkeitä. Niillä vois varmaan tehdä ihan kivoja juttuja. Mut eipä oo meillä täällä itärajalla kovin paljoa vaihtoehtoja.

Kohta pitääkin lähteä taas varastolle näpräämään räkkejä kasaan kesää varten. Mitähän sitä ottais?
Viikonloppuna pitäis lähteä pitkästä aikaa monitorihommiin jonnekin pikkufestareille. Kassellaan sitä sit syssymmällä.

Ai niin. Lauantaina oli mielenkiintoinen kokemus. Stella heitti akkarikeikan kolmihenkisenä paikallisessa ravitsemusliikkeessä. Itsekin olin asiakkaana paikalla. Ensimmäistä kertaa näin bändin keikalla ilman että olisin itse ollut puikoissa. Melko outo fiilis. Oltiin itse asiassa Rumpu-Mattia lukuunottamatta koko orkesteri ja henkilökunta paikalla.

Treeneissäkin käytiin Pökön (monitori-Pepe, nimi muutettu) kanssa kuulostelemassa, mikä on keikkakunto. Ihan hyvin tuntui vanhat biisit lähtevän. Voipi tulla hyvä setti kesäksi.

Täältä tähän.
M

Vähän iisimpi keikka.

2007-05-03T02:14:00.000+03:00

Joku aika sitten tuli käytyä tekemässä kansanmusakeikka. Tai mitä lie ollut? Lovefolkiksi itsensä määrittelivät. Ja olipa muuten hieno bändi! Neljä jannua veti ei niin perinteisillä akustisilla soittimilla. Oli avainviulua, tavallista viulua, huiluja ja erilaisia mandoliineja sekä akustinen kitara (basisti ei ollut tällä keikalla mukana). Sibiksen jätkiä olivat eli taitoakin löytyi.

Ja mikä hienointa meikäläisen kannalta: ei tarvinnu viedä kuin yksi di-boxi ja neljä viiskasia. Loput toivat mukanaan. Oli kaikkia hienoja etuasteita ja muita. Ei voi sanoa muuta kuin että mahtavaa. Pieni PA sälppeineen vietiin paikalle ja siinäpä oikeestaan kaikki. Ysin jälkeen olin jo kotona. Näitä saisi olla useamminkin. Viime kerrasta on jo melkoinen tovi.
Noissa joissain konserttisaleissa on vain se vika että niitä ei ilmeisesti aina suunnitella siihen käyttöön (konsertteihin). Varsinkaan jos sinne pitää viedä vähänkin suurempaa kalustoa. On nimittäin porrasta joka suuntaan. Tosin on sitten näitä uudempia hienoja laitoksiakin, joissa voi ajaa vaikka bussin sisälle.

Stellan tiimoilta ei varsinaisesti ole mitään uutta kerrottavaa. Pientä säätöä ollaan tehty suuntaan ja toiseen. Nyt odotellaan vaan keikkoja.

Lähiaikojen TOP-5:

Nine Inch Nails: Beside You In Time -DVD
South Park -TV-sarja
Heroes -TV-sarja
Koti -paikka
Tee -juoma

Ai niin. Se lovefolk-bändi oli Kouon frouva. Kannattaa käydä kattomassa jos tykkää vähänkään sen suuntaisesta menosta.

Kamerakin oli mukana mutta laukussa oli ilmeisesti parempi olla. Pitää yrittää tulevaisuudessa vähän skarpata kuvien tiimoilta.

No nyt niitä on...

2007-04-13T15:51:00.000+03:00

Stellalla keikkoja nääs.

01.06. Ilmoitetaan myöhemmin
02.06. Espoo, Tapiola Garden
08.06. Vammala, Baron
09.06. Lahti, Arvorock
15.06. Helsinki, Presidentti
22.06. Kalajoen juhannus
23.06. Ilmoitetaan myöhemmin
06.07. Oulu, Rotuaari Piknik
07.07. Kokkola, Kaarle
08.07. Pudasjärvi
13.07. Joensuu, Ilosaarirock
26.07. Turku, Down by the Laituri
27.07. Lahti, Alex Park
28.07 Ilmoitetaan myöhemmin

Näillä mennään. 90% varmuudella kuulemma. Aika jees miun mielestä.

Muuta ihmeempää ei ole tässä välissä tapahtunut. Käytiin palaveeraamassa PA-toimittajan kanssa. Välillä on aikasta lailla hienoa kun ei tarvii vängätä ja kääntää joka asiasta vaan homma yksinkertaisesti vain toimii. Mahtavuutta.

Hommat selviää lisää.

2007-04-07T19:18:00.000+03:00

Eilen oli pitkästä aikaa koko Stella-ryhmä kokonaisuudessaan koolla. Olipa mukavaa. Jäbät (sis. yks tyttö) treenailee uutta matskua. Innolla odotan, mitä on poijjaat saanu aikaiseksi. Huomenna pitää mennä vakoilemaan.
Ryhmäämme on myös saatu uusi jäsen. Nyt meillä on ihan oikea valotyttö. Sekin on mukavaa.
Nyt täytyy toivoa että saadan kaikkia uusia leluja mitä meille on vähän lupailtu. Valoja ja tiskejä ja sun muuta. Uudet lelut on kivoja.

Torstaina kattelin hetken telkkarista Idols Awardsia (vai awardseja?). Olipa melkoista touhua. Eipä vakuuttanut ohjaajan toiminta ei sitten yhtään. Meidän popparit oli kuulemma kaikki paikalla mutta Jannea ei esimerkiksi näytetty kertaakaan koko shown aikana. Turpon näin vissiin kerran. Onneksi sentään Heikin kitara näkyi ja Matti oli kuvissa. Sekä tietysti Marja, jota kuvattiin kiitettävästi. Lähinnä takaa. No. Se on semmosta. Tuosta voisi jatkaa vaikka kuinka mutta on ehkä parempi että ei. Se siitä.

Täytyy myöntää että en muutenkaan juurikaan ole Idolsista innostunut. Vaikka sivuvaikutukset mm. omaan elämääni ovat olleet jollain tavalla merkittäviä, niin ajatuksia tämä kyseinen formaatti silti herättää. Lähinnä negatiivisia. Sen verran viimeisintä kisaa tuli puolipakolla seurattua (meidänkin taloudessa joku sitä suht aktiivisesti seurasi) että oma suosikki sieltä löytyi mutta ei näköjään laulutaidolla tuota kilpailua voiteta vieläkään. Liian aikaisin tippui hän. No. Viihde on viihdettä ja sitä pitää viihdettä haluavalle kansalle tarjota. Sinänsä siinä ei väärää ole koska moni siitä ilmeisesti valoa saa elämäänsä. Mie en vaan ymmärrä. Olenko vajaa?
Tästä aiheesta jatkaminen toisi loputtomn suon. Siis lopetan.
Toivottavasti voittaja(t) käyttävät/osaavat käyttää saamansa huomion hyvin.

Tänä iltana ajattelin käydä ihan asiakkaana katsomassa bändiä. Nykyään aika harvinaista toimintaa on siis luvassa. Mikä on mielenkiintoisinta, niin lämppärinä on bändi, jossa itsekin jonkun aikaa soitin. Toivottavasti menee livedebytointi hyvin.

Palaillaan.

Kesän kuviot selvenee.

2007-04-05T02:15:00.000+03:00

Eilen sain vähän infoa tulevan kesän keikoista. Rauhallisempi kesä on tulossa kuin viime vuonna. Ihan hyvä välillä niin. Tosin ehtiihän se kiire vielä tulemaan kumminkin. Eli näillä näkymin Stella-retkue starttaa 2.6. tai sitten mahdollisesti jo 1.6. Saas nähdä. Paikkoja ja muita päiviä ei ole vielä lupa kertoa sen tarkemmin. Keikat julkaistaan aikanaan. Siitä sitten lisää.
Joitakin Insomnium-vetoja on myös tulossa. Se on juhlaa. Helvetin hyvä porukka ja hieno meininki. Ja mikä parasta niin ihan älyttömän kova bändi. Noiden tyyppien kanssa on aina mukavaa olla keikalla. Vielä kun onnistuis nuo ulkomaan hommat niin avot.

Löysin pari muutakin vastaavaa blogia kuin tämä, joita oli oikein mukava lueskella. Terveisiä Viltsulle, jolta sain taas innostuksen tämän tekemiseen sekä Markolle ja Mikelle, joiden blogin löysin vasta äsken. Markon oon joskus tavannutkin jossain. Enpä muista että missä. Mike on mulle uusi naama. Tai en ainakaan muista. Sori. Tässä päässä on rajallinen määrä tilaa. Törmätään jossain.
Aloitin tämän blogin jo joskus 2005 mutta jäipä sitten jostain syystä muutamaan kirjoitukseen. Aloitetaan nyt puhtaalta pöydältä.

Olen aikani kuluksi väsännyt myös nettisivuja, johon tulee sitten vähän kattavammin kaikkea. Siitäkin lisää jahka alkaa olla valmiimpaa. Pitää vähän muistella vielä noita unohtuneita koodaustaitoja. Mitä taitoja? Tuurilla mie näitä teen.
Tämän sivun mustasta taustasta en ole ihan varma että onko hyvä ratkaisu. Pitää kuulostella että jaksaako sitä kukaan katella. Näyttää vaan paremmalta kun nuo muut valmiit templatet (mitä ikinä suomeksi ovatkaan), mitä täällä valmiina oli.

Tää on nyt tämmönen. Palaillaan.
U

Jaaha. Aika helpoksi tämä on nykyään tehty.

2007-04-02T23:35:00.000+03:00

Nimittäin tämmöinen päiväkirjan pito. Ja vielä internetissä. Ei perkele. Koittasit nyt vaan ukko muistaa/jaksaa käydä kirjoittamassa tänne. Täähän voi olla ihan hauskakin juttu.